Terve.fi

Reaktiivinen niveltulehdus



Reaktiivinen niveltulehdus

Reaktiivisella niveltulehduksella (artriitti) tarkoitetaan steriiliä tulehdusta, joka saa alkunsa nivelestä olevasta bakteeri-infektiosta. Lue lisää reaktiivisesta niveltulehduksesta.
Teksti Toimitus

Reaktiivinen niveltulehdus (artriitti) on steriili tulehdus, jonka laukaisee muualla kuin kyseisessä nivelessä oleva bakteeri-infektio. Usein se seuraa sukupuolielinten tai suoliston tulehdusta.

Reaktiivisen niveltulehduksen oireet

Reaktiivinen niveltulehdus alkaa yleensä 1-3 viikkoa laukaisevana tekijänä toimivan infektiotaudin jälkeen. Itse käynnistävä tulehdus voi olla oireeton. Niveloireet, joita ovat kipu, turvotus, jäykkyys, kuumotus ja punoitus, vaihtelevat potilaskohtaisesti. Joillakin esiintyy vain pelkkää lyhytaikaista kipua yhdessä nivelessä. Luonteenomaisimmillaan muutama alaraajan kantava nivel on tulehtunut äkillisesti ja epäsymmetrisesti. Myös useamman nivelen tulehduksia esiintyy. Ristiselässä risti-suoliluunivel voi sairastua, samoin jalkaterien ja käsien pienet nivelet. Tulehdus siirtyy usein nivelestä toiseen. Miehillä oireet ovat monesti voimakkaampia kuin naisilla.

Nivelten ulkopuolisiakin oireita esiintyy. Voimakkaissa infektioissa voi olla kuumeilua. Jänteet, niiden kiinnittymiskohdat ja elimistön limapussit saattavat tulehtua. Potilaalla voi olla suoliston, virtsaputken tai terskan tulehdus. Iho- ja limakalvomuutoksia, kuten aftoja ja kyhmyruusua esiintyy myös. Silmässä voi olla sarveiskalvon tai värikalvontulehdus. Munuais-, sydänlihas- tai luutulehduksia tavataan harvoin.

Ennuste on yleensä hyvä. Tulehdus paranee keskimäärin 3 – 5 kuukauden kuluessa täydellisesti. Noin 4 – 19 %:lla se kuitenkin pitkittyy. Joskus niveltulehdus voi myös uusiutua myöhemmin jonkin stressitekijän tai uuden infektiotaudin takia.

Reaktiivisen niveltulehduksen esiintyminen ja yleisyys

Reaktiivinen niveltulehdus on nuorten aikuisten tauti. Siihen sairastutaan useimmiten 20 – 40 vuotiaana ja lapsilla se on harvinainen. Suomessa sairastuu vuosittain noin 10 – 14 ihmistä sataa tuhatta kohti. Reaktiivista niveltulehdusta esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla.

Reaktiivisen niveltulehduksen aiheuttaja

Reaktiivisen niveltulehduksen syntymekanismia on tutkittu paljon mutta lopullista selvyyttä asiaan ei ole saatu. Vaikuttaa siltä, että taudin kehittyminen vaatii perinnöllistä alttiutta ja sopivan käynnistävän tulehduksen. Sairastumisriskiä lisää HLA-B27-antigeenin esiintyminen veressä. Sairastuneista noin 70 – 80 %:lla se löytyykin tutkittaessa.

Kyseessä on steriili tulehdus, joten tulehtuneessa nivelessä ei ole eläviä bakteereita mutta sieltä voi löytyä bakteerin rakenteita, myös DNA:ta tai RNA:ta. Yleisimmin reaktiivinen niveltulehdus seuraa sukupuolielinten klamydiainfektiota. Myös tippuri voi aiheuttaa sen. Suolistotulehduksien aiheuttajista kampylobakteerit, salmonellat, shigellat, yersiniat ja Clostrium difficile voivat olla laukaisevia tekijöitä. Ylähengitystieinfektioiden aiheuttajista Chlamydia pneumoniae ja joskus beetahemolyyttinen streptokokki sekä ihotulehdusbakteereista stafylokokki voivat aiheuttaa reaktiivisen artriitin.

Reaktiivisen niveltulehduksen diagnoosi

Taudin toteaminen perustuu kliiniseen kuvaan ja muiden mahdollisten niveltulehdusten poissulkemiseen (nivelreuma, kihti, septinen artriitti, selkärankareuma). Reaktiivisen niveltulehduksen käynnistänyt infektiotauti pyritään osoittamaan tutkimalla tarvittaessa ulosteviljely sekä sukuelinklamydia- että tippuritestit.

Tulehtuneesta nivelestä pyritään ottamaan nivelnestenäyte analyysiä varten. Lisäksi verinäytteistä voidaan määrittää tulehdusarvot lasko ja CRP, maksa-arvoja ja munuaisten toimintaa mittaava koe. CRP ja lasko ovat yleensä koholla. Muita mahdollisesti suoritettavia tutkimuksia ovat virtsaviljely, sydänfilmi (EKG) ja keuhkojen röntgenkuvaus.

Reaktiivisen niveltulehduksen hoito

Laukaisevana tekijänä toiminut tulehdustauti hoidetaan antibioottikuurilla, jos se on edelleen aktiivinen ja saadaan osoitettua tutkimuksilla (erityisesti klamydia, tippuri ja streptokokki).

Lepo on tärkeää tulehtuneelle nivelelle akuuttivaiheessa. Kävellessä kuormitusta vähennetään tarvittaessa kyynärsauvalla. Tulehduskipulääkkeillä lievitetään tulehduksen oireita. Myös kylmäkääre auttaa usein. Tulehtuneeseen niveleen ja jänteen kiinnittymiskohtaan voidaan antaa kortisonipistos. Vaikeissa monen nivelen tulehduksissa käytetään joskus kortisonitablettikuureja.

Lihasvoimat ja nivelten liikelaajuudet pyritään säilyttämään lihasvoimaharjoitteiden ja fysioterapian avulla. Pitkittyneissä, vaikeissa reaktiivisissa niveltulehduksissa käytetään tarvittaessa sulfasalatsiinia ja muitakin antireumaattsia lääkkeitä.

Julkaistu: 14.11.2005