Terve.fi

Yleistietoa psoriaasista

Yleistietoa psoriaasista

Psoriaasia sairastaa Suomessa noin 150 000 psoriaatikkoa. Psoriaasin perimmäistä aiheuttajaa ei ole vielä tiedossa. Lue lisää psoriaasista.
Teksti Toni Aho
Mainos

Psoriaasin perimmäinen syy on pitkälti tuntematon. Taustalla on perinnöllisiä tekijöitä, jotka aiheuttavat puolustusjärjestelmän häiriöitä. Psoriaasiläiskä muodostuu, kun ihoon kehittyy paikallinen tulehdus, solujen jakaantuminen häiriintyy ja kiihtyy, mikä lisää ihon paksuuntumista ja hilseilyä. Varmasti ei tiedetä, miksi joillekin tulee sekä iho- että niveloireita, kun taas joillakin oirehtii pelkästään iho. Psoriaasi ei tartu.

Tilaa pahentaviksi tekijöiksi on tunnistettu mm. streptokokkibakteeritulehdukset, alkoholin liiallinen käyttö, tupakka, tietyt lääkkeet; kuten litium ja beetasalpaajat, masennus ja psyykkinen stressi.

Psoriaasin seuranta

Vaikka psoriaasitaipumuksen parantavaa hoitoa ei ole olemassa, hyvällä hoidolla se saadaan kuitenkin yleensä rauhoittumaan pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi. Joillakin tauti rauhoittuu itsekseenkin, mutta saattaa alkaa uudestaan myöhemmin tulevaisuudessa, esimerkiksi stressaavan elämäntilanteen yhteydessä. Tiedetään, että jatkuvasti oirehtivaan keskivaikeaan tai vaikeaan psoriaasiin liittyy hivenen suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski. Siksi käynti lääkärissä kontrolleissa vuoden parin välein voi olla paikallaan, etenkin mikäli elämään kuuluu muitakin riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta. Mikäli käytössä on psoriaasin suun kautta otettava hoito, siihen liittyvän seurannan ohjelmoi lääkkeen määrännyt lääkäri.

Psoriaasin periytyvyys

Noin 30 % psoriaatikoista on ns. sukutaustaa eli joku lähisukulainen sairastaa samaa tautia. Psoriaasin taustalta on löydetty useita eri kudostyyppejä, jotka altistavat sairaudelle.

Psoriaasin yleisyys

Maailmanlaajuinen yleisyys on noin 1-3 %. Suomessa arvioidaan olevan noin 150 000 psoriaatikkoa.

Psoriaasin ennuste

Taipumus psoriaasiin ei parane, mutta taudin ilmentyminen elämän eri vaiheissa voi vaihdella hyvinkin paljon. Sitä ei voi ennustaa, kenellä tauti jatkuu yhtäjaksoisena ja hankalana, ja kenellä taas tilanne rauhoittuu lopulta itsekseen oirehdittuaan sitä edeltävästi kenties hyvinkin kiusallisena. Psoriaasi voi tuoda mukanaan itsetunto-ongelmia, ja lähipiirin informoiminen taudin luonteesta ja tarttumattomuudesta voi olla paikallaan, jotta läheiset oppivat suhtautumaan oireiluun luontevasti. Tutkimusten mukaan psoriaatikoilla on muuta väestöä enemmän mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta, sekä alkoholin käyttöä. Psoriaatikon onkin hyvä hyväksyä sairaus osaksi omaa identiteettiään ja sairauden lehahteleva, välillä oikukaskin luonne.

Koska psoriaasi on itsessään riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille, on hyvä pyrkiä vaikuttamaan elämäntavoillaan niitä ehkäisevästi. Tupakanpoltosta on syytä luopua ja alkoholinkäyttö pitää kohtuullisena. Lihomista on syytä välttää ja pyrkiä liikkumaan säännöllisesti. Terveellinen ja monipuolinen, kuitupitoinen ruokavalio edesauttaa terveyden ylläpitämistä myös elämän muilla osa-alueilla.

Hoitamaton, aktiivinen niveltulehdus voi pitkittyessään aiheuttaa nivelessä palautumatonta tuhoa, toiminnanvajetta ja virheasentoa. Lääkehoito on pyrittävä aloittamaan hyvissä ajoin pysyvien muutosten ehkäisemiseksi. Joskus leikkaushoidot voivat olla tarpeen.

Lähteet:

Psoriaasi, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Psoriaasi (iho ja nivelet), Käypä hoito- suositus, 2017.

ICD-10:

L40 Psoriaasi

Julkaistu: 3.2.2013