Terve.fi

Persoonallisuushäiriöiden hoito

Persoonallisuushäiriöiden hoito
Persoonallisuushäiriöiden hoito alkaa aina oikeasta diagnoosista. Tutustu aiheeseen.

Persoonallisuushäiriöt ovat hyvin vaikeahoitoisia. Häiriöt ovat pitkäkestoisia ja juurtuneita käyttäytymismalleja. Persoonallisuushäiriöinen pitää käyttäytymistapojaan usein osana itseään eikä ole valmis luopumaan niistä, vaikka persoonallisuushäiriöstä aiheutuva haitta olisikin ilmeinen.

Aluksi persoonallisuushäiriössä hoidetaan henkilön itsensä kokemaa ongelmaa, mikä voi olla mielialahäiriö, ahdistuneisuus, impulsiivisuus, päihdeongelma, psykoottinen häiriö tai vaikkapa parisuhdeongelma. Itse persoonallisuushäiriötä hoidetaan, jos tähän motivaatiota löytyy. Persoonallisuushäiriöiden haitoissa on paljon yksilökohtaisia eroavaisuuksia ja hoitomotivaatiossa on siksikin suuria vaihteluja.

Persoonallisuushäiriön hoitoon käytetään monenlaista psykososiaalista ja psykoterapeuttista hoitoa. Psykoterapian tavoite on saada persoonallisuushäiriöstä kärsivä ymmärtämään oireidensa, tunteidensa ja käyttäytymisensä merkitys ja seuraukset, jonka jälkeen on tarkoitus saada syntymään oma halu muuttua tarkoituksenmukaisemmaksi. Hoito on vuosia kestävää ja vaatii paljon sekä terapeutilta että potilaalta. Myös mm. ryhmäterapiaa on käytetty persoonallisuushäiriöiden hoitoon.

Lääkehoito suunnataan yleensä pinnalla olevan psykiatrisen oireiston tai sairauden mukaisesti. Persoonallisuushäiriöissä käytetään mm. psykoosilääkkeitä mahdollisia lyhytkestoisia psykoosioireita hoidettaessa ja uudentyyppisiä masennuslääkkeitä tarpeen mukaan. Varsinaisen masennuksen hoidon lisäksi serotoniinivaikutteisilla masennuslääkkeillä voidaan vaikuttaa myös impulsiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen. Jatkohoitona persoonallisuushäiriöissä on riittävän pitkä ja säännöllinen lääkitys, jos siihen nähdään tarvetta.

Persoonallisuushäiriöiden omahoito

Persoonallisuushäiriön diagnoosin asettaminen on vaativaa kokeneellekin ammattilaiselle. Vaatii laajaa kokemusta ja tietoa sisäistää persoonallisuushäiriöiden diagnoosikriteerit ja suhteuttaa henkilön käyttäytyminen niihin, puhumattakaan oireiden yhteydestä muihin psykiatrisiin tai ruumiillisiin liitännäissairauksiin tai häiriöihin.

Persoonallisuushäiriötä epäiltäessä, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin ja pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa hoitomahdollisuuksia, kuten erilaisia terapioita ja lääkitysvaihtoehtoja. Häiriön pysyvyydestä johtuen pitkäaikaisen luotettavan hoitosuhteen luominen on hoidon kulmakivi.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos henkilön käyttäytyminen on selkeästi ympäröivän kulttuurin kanssa ristiriidassa. Tällöin saattaa olla kyse jostain persoonallisuushäiriöstä.

Apua ongelmiin ja kärsimykseen löytyy, kun osaa ottaa oikeaan aikaan yhteyttä. Parhaiten hoidosta hyötyvät nuoret potilaat, joten hoitoon kannattaa hakeutua varhaisessa vaiheessa. Hoidon aloittamiskriteerinä pidetään varmistettua persoonallisuushäiriötä, johon liittyy toimintakyvyn, työkyvyn tai opiskelukyvyn menetyksen uhka ja toistuvat ristiriidat vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä yleisten normien vastainen käytös.

Persoonallisuushäiriöissä hoito on yksilöllistä ja erilainen eri persoonallisuushäiriöissä. Usein persoonallisuushäiriön hoidossa ensin keskitytään akuuttiin ongelmaan tai oireeseen, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen, mielialahäiriöön tai päihdeongelmaan. Kun siitä ollaan selvitty, jatketaan itse persoonallisuushäiriön hoitoon, joka edellyttää potilaalta sairaudentuntoa ja hoitomotivaatiota.

Nykyään persoonallisuushäiriön hoitoon käytetään monia menetelmiä, mm. psykoterapiaa ja sosiaaliterapiaa sekä tarvittaessa lääkehoitoa. Nykytiedon valossa näyttää siltä, että hoidolla on hyvä teho persoonallisuushäiriöihin, joten hoitoon kannattaa hakeutua. Häiritseviksi koettuja oireita saadaan hoidolla vähennettyä merkitsevästi ja psyykkisen toimintakyvyn rajoituksista selvitään hoidon avulla hyvin.

Lähteet:

Marttunen M, ym. Persoonallisuushäiriöt, Psykiatria. 12. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito – suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 26.2.2018).

Julkaistu: 1.8.2019
2 kommenttia