Omenat, päärynät, kirsikat ja luumut – näin säilöt kotimaiset hedelmät oikein
Tuoreena kotimaiset hedelmät ovat parhaimmillaan, mutta niitä kannattaa säilöä myös talvea varten. Marttojen kehittämispäällikkö vinkkaa, miten hedelmien voimat saa talteen.
Saako uunista leijuvan omenapiirakan tuoksu suupielesi kääntymään ylöspäin? Et ole ainoa. Tuoreet kotimaiset hedelmät ovat todellisia loppukesän aarteita, jotka hurmaavat raikkaudellaan ja makeudellaan.
Herkullisuuden lisäksi kotimaiset hedelmät ovat myös monipuolisia ravintopommeja. Ne sisältävät muun muassa runsaasti kuitua sekä eri vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja, jotka auttavat ylläpitämään terveyttä. Lisäksi ne sisältävät vain vähän energiaa, eli ne ovat melko kevyttä syötävää.
Marttojen kehittämispäällikkö Marjo Rantapusa kertoo, että omenan lisäksi viljellyimmät kotimaiset hedelmät ovat päärynä ja luumu. Niiden lisäksi kotipuutarhoissa on pitkään kasvatettu kirsikoita ja kriikunoita.
Kotimaisten hedelmien etuna on, että niitä ei ole käsitelty säilöntäaineilla.
Viime vuosina kotimaisten hedelmien tarjonta on kuitenkin kasvanut. Nykyään Suomessa kasvatetaan myös muun muassa rypäleitä ja vesimeloneita.
Marjo Rantapusa kehottaa rohkeasti kokeilemaan harvinaisempia hedelmiä, jos niitä sattuu kaupasta tai torilta löytämään.
”Minulle itselleni on jäänyt lähtemättömästi mieleen, kun maistoin ensimmäisen kerran kotimaista vesimelonia. Se oli todella herkullista.”
Kotimaisten hedelmien etuna on, että niitä ei ole käsitelty säilöntäaineilla, kuten monet ulkomaiset hedelmät. Siksi ne voi huoletta syödä kuorineen.
Omena
Kaikille tuttu omena on hyvä kuidun, vitamiinien, kivennäisaineiden ja flavonoidien lähde. Jotkut voivat vierastaa sitä sen runsaan sokeripitoisuuden takia, mutta käytännössä se on turhaa. Koska omena sisältää runsaasti kuitua, se ei aiheuta verensokerin äkillisiä heilahduksia. Päinvastoin, omenat ovat hyviä välipaloja, sillä ne antavat kylläisyyden tunnetta pitkäksi aikaa.
Omenoiden valikoima on laaja. Tarjolla on paljon erilaisia kesä-, syys- ja talviomenalajikkeita. Kesälajikkeet ovat yleensä pehmeitä. Ne sopivat syötäväksi sellaisinaan tai niistä voi tehdä mehua. Mehun tekoon on parasta käyttää hieman raakoja omenoita.
Syys- ja talvilajikkeet ovat yleensä napakoita. Niitä voi syödä sellaisinaan tai pakastaa soseena, raasteina tai lohkoina. Lisäksi niistä voi tehdä hilloa tai marmeladia.
Luumu
Luumuissa on muun muassa paljon A- ja K-vitamiinia sekä kaliumia. Lisäksi se sisältää runsaasti ruoansulatusta edistävää kuitua.
Luumuja syödään usein sellaisinaan, mutta niitä voi hyvin myös säilöä talven varalle. Niistä syntyy esimerkiksi herkullista hilloa.
Luumujen säilöntä saattaa tuntua työläältä niissä olevan kiven takia. Halutessaan luumut voi kuitenkin keittää kivineen ja pusertaa soseena lävikön läpi. Lisäksi luumuja voi pakastaa soseena tai paloina.
Luumuja voi myös säilöä hapattamalla ja umpioimalla. Perinteiset säilöntätavat vaativat kuitenkin jonkin verran perehtymistä.
Päärynä
Päärynä muistuttaa monin tavoin omenaa sekä maultaan, ravintoarvoiltaan että ulkonäöltään. Suurin ero omenaan verrattuna on, että se poimitaan usein raaempina. Sen jälkeen sen annetaan kypsyä huoneenlämmössä pari päivää. Kypsytyksen aikana siihen kehittyy enemmän sokeria ja sen maku paranee.
Eri päärynälajikkeet voivat olla hyvin erimakuisia. Ne vaihtelevat hyvin makeista hyvin happamiin. Jos päärynöistä haluaa lingota omenoiden tapaan mehua, parhaan maun yleensä saa, jos yhdistelee sekä happamia että makeita lajikkeita.
Päärynöistä voi myös tehdä siideriä. Mitä happamampia päärynöitä käytetään, sitä parempaa siideriä yleensä tulee.
Lisäksi päärynää voi käyttää ruoanlaitossa. Jos pidät suolaisen ja makean maun yhdistelmästä, kokeile täyttää pizza makealla päärynällä ja voimakkaalla juustolla. Jos haluat, voit pakastaa päärynälohkoja talvea varten pizzan täytteeksi.
Kirsikka
Kotimaiset kirsikat ovat kaupoissa harvinainen näky, sillä valtaosa markkinoilla olevista kirsikoista on tuotu ulkomailta. Monet kuitenkin kasvattavat kirsikoita kotikäyttöön omissa kotipuutarhoissaan.
Kaikki kirsikat eivät suinkaan maistu samanlaisilta. Eri lajikkeiden maut voivat olla hyvinkin erilaisia. Jos yhdestä ei pidä, kannattaa maistaa toista, sillä oma suosikki löytyy vain kokeilemalla. Ravitsemuksellisesti kirsikka sisältää muun muassa A- ja C-vitamiinia sekä kaliumia.
Kirsikoiden säilöntä on ehkä luumujakin työläämpää, sillä sen sisällä oleva kivi on hyvin pieni. Jos kiven poistamisen vaivan jaksaa kuitenkin nähdä, kirsikasta voi tehdä muun muassa herkullista hilloa, mehua, chutneyta ja siirappia.
Luumujen tapaan myös kirsikoita voi hapattaa ja umpioida.
Asiantuntijana kehittämispäällikkö Marjo Rantapusa Martoista
Maukkaat omenalastut
Napakoita omenalajikkeita voi myös kuivata talvea varten. Kokeile esimerkiksi kuivattuja lastuja.
Leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi ja sivele niille hieman sitruunamehua estämään tummumista. Jos haluat, voit ripotella viipaleiden päälle myös vähän sokeria.
Laita viipaleet hyötykasvikuivuriin kuivumaan, kunnes ne ovat aivan kuivia.
Jos et omista hyötykasvikuivuria, voit kuivattaa omenat myös uunissa. Säädä lämpötila korkeintaan 50 asteeseen ja pidä uuniluukku hieman auki, jotta kosteus pääsee haihtumaan pois. Jos lämpötila on yli 50 astetta, omenat alkavat kypsyä, jolloin niiden kuivatus epäonnistuu.
Säilytä kuivatut omenalastut kannellisessa rasiassa tai paperipussissa, jotta niiden rapeus säilyy.
