Kauneus & Terveys

Muisti pätkii - pitääkö huolestua?

1

Keskittyminen herpaantuu. Mitä olinkaan tekemässä? Työikäisten muisti reistailee huolestuttavasti.
Kuvat iStock

Pitääkö huolestua, kun muisti pätkii?

Joko raportti on valmis, pomo kysyy. Oho, unohdit. Illalla lapsi kertoo, ettet ollut tehnyt hänelle eväitä. Huolestut. Tätä tapahtuu nyt liian usein.

Onko tällainen muistin pätkiminen enää normaalia?

–Jos kyseessä ovat yksittäiset, vaikkapa kiireisiin tilanteisiin liittyvät unohdukset, ei todennäköisesti ole syytä epäillä mitään vakavaa. Samoin on, jos asiat palautuvat hyvin mieleen, kun niistä muistutetaan. Mutta jos vaikeudet toistuvat ja muut joutuvat usein huomauttamaan asioista, kannattaa muisti tutkituttaa, sanoo johtava psykologi, neuropsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta.

Muisti ja tarkkaavaisuus linkittyvät oleellisesti toisiinsa. Muistiin painaminen vaatii kykyä keskittyä. Asia, johon emme kiinnitä huomiota, ei todennäköisesti tallennu päähän.

Ajatukset olivat ehkä jossain muualla, kun pomo alun perin pyysi raporttia.

Kiire saa aivot pätkimään

Muistiongelmat, olivat ne isoja tai pieniä, kannattaa aina huomioida. Ne ovat seurausta jostakin: joko muistin toimintahäiriöstä tai liian kovista vaatimuksista.

Useimmiten lyhytkestoisen muistin eli niin kutsutun työmuistin pätkiminen johtuu kiireestä ja usean asian samanaikaisesta tekemisestä. Pää ei pysy mukana arjen pyörityksessä.

Myös huolet, kivut ja huonosti nukutut yöt voivat vaikuttaa muistin toimintaan. Aivot eivät kykene nappaamaan asioita talteen tai palauttamaan niitä sieltä takaisin.

Valtaosa työikäisten muistiongelmista on onneksi lieviä ja tilapäisiä. Tarkkoja tilastoja niistä ei ole. Työterveyslaitoksen Työikäisten muistihankkeessa noin joka kolmannella oli lieviä muistivaikeuksia. Kuitenkin vain 2–3 prosenttia koki, että niistä oli selvää haittaa.

–Työn aiheuttama aivokuormitus on lisääntynyt. Jos työn vaatimukset ylittävät ihmisen tiedonkäsittelyn normaalit rajat, muistin ja tarkkaavaisuuden virheitä tulee herkästi, Paajanen sanoo.

Masennus syö muistia

Joskus työikäisen muistiongelmien taustalla on mielialaongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta. Tämä johtuu aivokemiasta. Kun mieli masentuu, otsalohkojen toiminta laiskistuu ja muistaminen vaikeutuu.

–Mielialaongelmista johtuvat muistioireet ovat usein suhteellisen lieviä. Kun maailma on virittäytynyt negatiiviseksi, muistin ongelmat voivat kuitenkin tuntua vakavammilta kuin ne vaikkapa testien perusteella ovat.

Työuupumus lisää riskiä masennukseen. Siksi aivojen jaksamisesta täytyy muistaa pitää huolta jo silloin, kun ongelmia ei vielä ole. Lisäksi masennuksen tiedetään lisäävän hieman riskiä sairastua muistisairauksiin.

Myös vakavat tiettyjen vitamiinien puutostilat sekä kilpirauhasen vajaatoiminta voivat oireilla muistin pätkimisenä.

Havahdu muutoksiin

Työikäisten muistamattomuudessa on harvoin kyse varsinaisesta muistisairaudesta.

Muistia heikentävät eräät etenevät ja vakavat aivosairaudet, kuten Alzheimerin tauti, aivojen verenkiertohäiriöt ja aivokasvaimet. Ne antavat merkkejä yleensä vasta eläkeiässä.

Alkava Alzheimerin tauti voi oireilla esimerkiksi uuden oppimisen vaikeuksina, unohteluna ja siinä, ettei muista, vaikka muistutetaan.

–Sairauden ensimerkit eivät aina näy muistissa. Voi tulla esimerkiksi hahmotusongelmia. Taitava kuski alkaakin törmäillä katukiveykseen, koska hän hahmottaa tien ääriviivat väärin, sanoo muistisairauksiin pätevöitynyt yleislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.

Tutkimuksiin kannattaa mennä herkästi.

–Ei pitäisi viivytellä, jos kokee, että unohtelu haittaa arjesta ja työstä selviytymistä, sanat ovat hukassa eikä uusi oppi mene perille.

Altistaako stressi Alzheimerille?

Entä jos kärsii jatkuvasta stressistä? Nostaako kiireinen elämäntyyli muistisairauksien riskiä?

Kovin vahvaa näyttöä tästä ei ole, mutta stressi ei ole riskitöntä. Pitkäkestoinen kuormitustila pienentää muistialueen kokoa aivoissa.

–Voimakas stressi kutistaa hippokampusta, jossa myös Alzheimerin tauti alkaa kehittyä. Riski sairastua voi siis hieman kasvaa pitkäkestoisten stressitilojen vuoksi, Teemu Paajanen arvioi.

Lue myös: En muista enää mitään! Mikä on normaalin unohtelun ja muistihäiriön ero?

Sähellys nakertaa muistia

Kun teet monta asiaa yhtä aikaa, et ole tehokas.

Nykyisessä työelämässä erityisesti tarkkaavuus ja lyhytkestoinen työmuisti joutuvat koville. Nämä tiedonkäsittelyn osa-alueet eivät kuitenkaan taivu ihmeisiin. Työmuistin varassa voidaan yleensä tehdä aktiivisesti vain yhtä asiaa kerrallaan.

–Monen asian tekeminen samaan aikaan on tiedonkäsittelylle liikaa. Aivot kuormittuvat, virheiden riskit kasvavat ja työteho laskee, Paajanen sanoo.

Muisti- ja keskittymisvaikeudet voivat hävettää. Voi olla noloa myöntää, ettei saa tehtyä töitä tehokkaasti avokonttorissa.

Jatkuva multitaskaus ja kiire voivat johtaa ikäviin ilmiöihin. Amerikassa puhuttiin jo 1990-luvulla ADT-käytösmallista (attention deficit trait).

Siinä ihmisen toiminta muistuttaa ADD- ja ADHD-diagnoosin saaneiden käyttäytymistä ilman, että kyse on varsinaisesta neurologisesta häiriöstä.

ADT:sta kärsivä ei osaa keskittyä. Hän pomppii tehtävästä toiseen, unohtelee, säheltää, alisuoriutuu, kuormittuu ja kokee vaikeuksia oppia uutta. Hiljainen työtila ei välttämättä auta, koska ADT:n tunnuspiirre on itsensä keskeyttäminen.

Kun ihminen tekee tarkkaavaisuutta vaativaa hommaa, mieleen tulvii aivan muita asioita. Ai niin, piti varata ne konserttiliput! Pian hän huomaa eksyneensä kissavideoiden pariin.

Kuinka ihminen on onnistunut ajamaan itsensä tähän jamaan?

Käytösmalli johtuu todennäköisesti siitä, että elämä on ollut kiireistä liian kauan. Aivot eivät toimi normaalisti, koska ihminen on painanut menemään ilman taukoja vähillä unilla vuosia.

ADT on kuin jatkuva palohälytys, jota ei saa pois päältä.

ADT ei synny hetkessä. Muuta sen hermostollisesta syntymekanismista ei tiedetä. Osa meistä on taipuvaisempia jäämään koukkuun kissavideoihin. Alttius voi olla geeneissä, mutta lopulta kyse on kyvystä ohjata toimintaansa.

–Opituista malleista on usein vaikeaa mutta mahdollista päästä eroon.

Lue myös: Elämänkumppanina ADHD

3 yleistä huolta

Raskaus ja vaihdevuodet veivät muistini. Johtuuko tämä hormoneista?

Menopaussi vähentää estrogeenin määrää kehossa. Tämä oletettavasti vauhdittaa muistisairauksien kehittymistä. Hormonikorvaushoidon ei kuitenkaan ole havaittu suojaavan muistisairauksilta. Vaihdevuodet, raskaus ja imetys väsyttävät. Keskittyminen vaikeutuu ja muisti pätkii herkemmin.

Teen vuorotyötä. Kuinka se vaikuttaa muistiini?

Vuorotyö näkyy muistissa. Jos vuorotyötä tekee yli kymmenen vuotta putkeen, on havaittu, että ihmisen tiedonkäsittely ”vanhenee” kuudella vuodella. Hänen muistinsa ja tiedon¬käsittelytaitonsa ovat siis kuusi vuotta ikäisiään vanhemmalla tasolla. Vaikutuksen nähtiin kuitenkin häviävän, kun vuorotyön lopettamisesta oli kulunut viisi vuotta.

Harrastan jääkiekkoa. Voivatko iskut päähän vaurioittaa muistiani?

Liikunta tekee aivoille hyvää, mutta esimerkiksi rajuista taklauksista aiheutuvat toistuvat päävammat voivat aiheuttaa aivoihin pysyviä vaurioita, jotka heikentävät muistia. Muista kypärä! Suurempi riski on kuitenkin kaatua humalassa.

Lähde: Minna Huotilainen ja Mona Moisala: Keskittymiskyvyn elvyttämisopas (Tuuma 2018)

Ari Rosenvall on yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläisessä. Hänellä on muistisairauksien erityispätevyys.

Teemu Paajanen on johtava psykologi Työterveyslaitoksessa. Hän on neuropsykologian erikois-psykologi, PsT.

Julkaistu: 30.4.2019