Osa potilaista jää ilman tarvitsemaansa hoitoa, raportoi 21 prosenttia terveydenhuollossa työskentelevistä vastaajista suomalaisessa ksyelyssä. Joudumme priorisoimaan, keitä autamme, ilmoitti 19 prosenttia.
Priorisoinnin tarve kasvaa, kun tehdään sote-uudistusta, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raportissa, joka on julkaistu maaliskuussa 2016. Jo nyt moni ammattilainen on sitä mieltä, että osa ihmisistä jää hoitamatta.
Joudumme priorisoimaan tarjottavia palveluita:
59% terveydenhuollon vastaajista 57% sosiaalipalveluiden vastaajista
Joudumme priorisoimaan keitä autamme:
19% th-vastaajista 24% sos-vastaajista
Osa potilaista/asiakkaista jää ilman tarvitsemaansa hoitoa:
18% th-vastaajista 21% sos-vastaajista
Muun muassa tällaisia vastauksia saatiin, kun suomalaisten sosiaali- ja terveysammattilaisten näkemyksiä selvitettiin kyselyn avulla helmikuussa 2016.
- Lue myös: Avoin priorisointi alkoi Suomessa
Piilopriorisointi voi kuormittaa
Priorisointia tehdään jatkuvasti suomalaisen terveydenhuollon ruohonjuuritasolla. Päätösten on huomattu perustuvan osin hiljaisesti hyväksyttyihin periaatteisiin, ja tällöin puhutaan myös piilopriorisoinnista (Könönen 2012).
Työntekijöille piilopriorisoinnista on huomattu aiheutuvan kuormitusta ja kustannusvaikuttavuudelle heikennystä (Kulvik ym., 2013, s.92). Peräti 99 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että sote-palvelujen priorisoinnin pitää olla läpinäkyvää ja julkista.
Priorisointi: leikataanko määrää vai laatua?
Kun on pakko karsia, nipistetäänkö määristä, kustannuksista vai laadusta?
Jos karsittaisiin määriä, se haittaisi yksiköiden toimintaa vähemmän kuin se, että leikattaisiin kustannuksia tai tingittäisiin laadusta, ilmoitti yli puolet terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja tukipalveluiden vastaajista.
Vastaajat olivat enimmälti sitä mieltä, että pitää parantaa laatua sen sijaan, että leikattaisiin kustannuksia ja lisättäisiin asiakkaiden määrää.
Mikä kysely?
Kyselyyn vastasi yli 2 500 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Vastaajien joukossa oli lääkäreitä ja hoitajia mutta myös muita ammattilaisia. Erikoissairaanhoitoa edusti 44 prosenttia vastaajista, perusterveydenhuoltoa 29, sosiaalitointa 12 ja tukipalveluja kuten hallintoa 4 prosenttia vastaajista. Valtaosa, 94 prosenttia, vastaajista oli julkiselta sektorilta. Terveys- ja sosiaalialan vastaukset oli eritelty monissa kohden tutkimusraporttia.
Kysely tehtiin tiedon hankkimiseksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raporttia varten. Raportin tavoitteena on analysoida sote-uudistuksen tavoitteita ja keinoja eri näkökulmista.
Raportti, jonka yhtenä osana kysely on, on julkaistu maaliskuussa 2016 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa.
Lue myös:
Pitääkö lääkärin hoitaa halvalla?
