Priorisointi ei ole kirosana, sanoo palkittu professori
Uranuurtaja terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistäjä, joka on ollut käynnistämässä ja johtamassa Käypä hoito -suositusten tekemistä. Muun muassa näin kiitetään professori Marjukka Mäkelää, joka on juuri saanut Terveydenhuoltopalkinnon.
Uranuurtaja terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistäjä, joka on ollut käynnistämässä ja johtamassa Käypä hoito -suositusten tekemistä. Muun muassa näin kiitetään professori Marjukka Mäkelää, joka on juuri saanut Terveydenhuoltopalkinnon.
Terveydenhuoltolääkärit ry on myöntänyt Mäkelälle järjestyksessään kolmannen Terveydenhuoltopalkinnon. Tunnustus annetaan joka toinen vuosi ihmiselle tai taholle, joka on pitkään edistänyt terveydenhuollon myönteistä kehitystä Suomessa.
Mäkelä on erikoisalaltaan yleislääketieteen erikoislääkäri, jonka kiitetään katsovan aina koko väestön parasta. THL:ssä hän työskentelee terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finohtassa. Lisäksi hän toimii osa-aikaisesti yleislääketieteen professorina Kööpenhaminan yliopistossa Tanskassa. Lisäksi hän johtaa Suomen Cochrane-keskusta.
Paljonko Suomella on varaa maksaa yhdestä laatuvuodesta?
Pitää pystyä priorisoimaan: julkisen rahoituksen täytyy tuottaa väestölle suurin mahdollinen terveyshyöty, tähdentää Mäkelä esityksessään Terveydenhuoltotutkimuksen päivillä 2015. Priorisointia jarruttaa se, että kyse on vaikeista poliittisista päätöksistä.
”Priorisointi ei ole kirosana”, on Mäkelä kirjoittanut esitykseensä. Kliinisiä hoitopäätöksiä tekevät lääkärit eivät voi tässä jäädä yksin, vaan he tarvitsevat selustatukea. Tapauskohtaisesta priorisoinnista olisi oltava suunta kohti yleislinjausta: ”Sovitaan, paljonko Suomella on varaa maksaa yhdestä laatupainotetusta elinvuodesta”.
Monenlaisia tulkintoja
Hankaluuksia tuo myös se, että vaikuttavuustiedon tuotannolta vähennetään rahoitusta – samaan aikaan kuin tiedontarve sen kuin kasvaa.
Kyse on paljolti myös tulkinnoista. Samoja tietoja voidaan tulkita hyvin eri tavoin, toteaa Mäkelä ja ottaa esimerkiksi rintasyöpäseulonnat. Ne voidaan nähdä yhdeltä kantilta vaikuttavana toimintana ja toisten mielestä taas toimintana, joka ei tuota väestötasolla riittävästi terveyshyötyä.
Kuva: THL
Lähteet:
THL:n ja Terveydenhuoltolääkärit ry:n tiedote 12.11.2015
Mäkelän esitys Terveydenhuoltotutkimuksen päivillä 12.11.2015
Lue myös:
Potilasturvallisuuden professori: Pakko uskaltaa priorisoida
