Mitä kipu on?

Äkillinen eli akuutti kipu on normaali, odotettavissa oleva elimistön reaktio kemialliselle ärsykkeelle, kuumuudelle tai mekaaniselle ärsykkeelle joka liittyy useimmiten leikkaukseen, vammaan tai äkilliseen sairauteen. Kipu on useissa tutkimuksissa ollut tavallisin oire, joka johtaa potilaan hakeutumiseen lääkärin tutkittavaksi.

Akuutti kipu on kroonista eli pitkäaikaista kipua useammin kudosvauriosta tai kudosärsytyksestä johtuvaa ja sen hoidossa pääpaino onkin kivun syyn löytäminen ja sen poistaminen. Kun syy on selvillä tai poistettu, varsinainen akuutin kivun lääkitys on suurimmaksi osaksi kipuoireen rauhoittamista.

Akuuttiin kipuun mahdollisesti liittyvä kudosvaurio johtaa usein kudoksen tulehdusreaktioon eli inflammaatioon. Tämän reaktion oireita kivun lisäksi ovat kuumotus, turvotus, punoitus ja huonontunut kudosvaurioalueen toiminta. Akuutin kivun hoitoon käytettävistä lääkkeistä osa helpottaa kaikkia näitä osatekijöitä eli tulehduskipulääkkeet rauhoittavat kivun lisäksi myös muita tulehdusreaktion oireita.

Inflammaatio eli tulehdusreaktio sekoitetaan usein infektioon eli tulehdukseen, jonka aiheuttaja on virus, bakteeri, sieni tai muu pieneliö, joka aiheuttaa kudoksen tulehtumisen. Infektion hoidossa käytetään syytä hoitavana lääkkeenä esimerkiksi antibiootteja kuten penisilliiniä bakteerin ollessa tulehdusreaktion aiheuttaja. Myös tämän tulehdusreaktiotyypin oireita kuten kipua ja turvotusta voi hoitaa tulehduskipulääkkeillä mutta syyn hoito voi vaatia aiheuttajaan kohdistuvan lääkkeen tai muun hoidon.

Kivun voimakkuus ja se, miten nopeasti kipu ilmaantuu on usein yhteyttä kivun aiheuttajaan: Voimakas, sekunneissa tai muutamassa kymmenessä sekunnissa alkava kipu, joka ei nopeasti helpota liittyy usein siihen, että elimistössä jotain repeää tai tukkeutuu.

Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat esimerkiksi rasituksessa tulevat lihaksen tai jänteen repeämät, verisuonten tukkeutuminen kuten sydäninfarktissa, vatsaontelossa tapahtuva verenvuoto tai vammaan liittyvät kudosvauriot. Hitaasti, minuuteissa tai tunneissa kehittyvä akuutti kipu viittaa taas useammin tulehduksellisiin muutoksiin, kuten umpilisäkkeen tulehduksessa tai vaikkapa poskiontelotulehduksessa, putkimaisen rakenteen supistumiseen kuten sappikivikohtauksessa tai kudoksen toistuvasta ärsytyksestä tulevaan kudosärsytykseen tai vaurioon kuten vaikkapa urheiluun liittyvissä rasitusvammoissa. Samoin hitaasti kehittyvissä kudosvaurioissa kuten nivelrikossa, reumassa, osassa selkäsairauksista ja syöpäsairauksissa kipu kehittyy hitaasti, päivissä tai viikoissa.

Kivun voimakkuus on usein suorassa suhteessa vaurion suuruuteen eli mitä voimakkaampi kipu, sitä suurempi kudosärsytys ja kudosvaurio. Tämä sääntö on suuntaa antava eli pitää usein paikkansa, mutta ei aina.

Kipuaistimuksen tarkoitus on suojella elimistöä, kipu saa käyntiin toimintoja kuten suojarefleksejä estäen lisävauriot esimerkiksi liekin polttaessa kättä tai jalkaa tai kipu kertoo vaikkapa juostessa rasituksen alkavan ylittää kudosten kestävyyden ja siten pyrkii viestinä keskeyttämään kipua aiheuttavan toiminnan. Toisaalta esimerkiksi sisäelinten sairauksissa kipuviesti välittää tiedon että jotain normaalista toiminnasta poikkeavaa on tapahtunut tai tapahtumassa ja saa siten ihmisen hakeutumaan hoitoon ja selvittelyihin, mikä kivun oikein aiheuttaa. Äkillinen kipu onkin siten tarpeellinen ja mielekäs aistimus. Milloin lääkäriin kivun vuoksi?

Mitä voimakkaampi kipu on ja mitä enemmän muita oireita siihen liittyy, sitä herkemmin kivun vuoksi on syytä hakeutua lääkäriin. Samoin lääkärille hakeutumista on syytä harkita herkemmin silloin kun kipu on uusi eli samanlaista, kipuoiretta ei ole ollut aiemmin.

Samanlaisena toistuvaa kipua, jonka syy on aikaisemmin jo selvitetty, voi helpommin seurata pidempään kotonakin. Jos kipuoire kuitenkin pitkittyy ja erityisesti jos sen syytä ei ole tiedossa, lääkäriin on jälleen syytä hakeutua koska kivun taustalla oleva syy tulee kuitenkin pyrkiä selvittämään. 

Suojaavan ja tietoa antavan tehtävän jälkeen potilaan päästyä hoitoon ovat voimakkaan kivun vaikutukset lähinnä haitallisia. Seuraukset voimakkaasta kivusta ovat sitä merkittävämpiä mitä kriittisempi potilaan tai tietyn elimen kunto on.

Esimerkiksi sydäninfarktin yhteydessä kivun aiheuttama sydämen työmäärän ja hapenkulutuksen lisääntyminen voivat johtaa sydänlihasvaurion laajenemiseen. Voimakas kivun aiheuttama verisuonten supistuminen voi merkittävästi huonontaa kudoksen verenkiertoa. Voimakas kipu rintakehän tai vatsan alueella vammojen yhteydessä estää kunnollisen hengittämisen ja yskimisen ja johtaa hapetuksen huononemiseen ja eritteiden kerääntymiseen hengitysteihin.

Kipu pysäyttää myös tehokkaasti ruoansulatuskanavan ja lisää mahahapon eritystä. Hoitamaton, voimakas kipu käynnistää myös haitallisia hormonitoiminnan muutoksia. 

Perinteinen jako akuutin ja kroonisen kivun välillä on merkinnyt kivun äkillisen alkamisen ja lyhyen keston yhdistämistä akuuttiin kipuun ja kroonisessa eli pitkäaikaisessa kivussa kivun jatkumiseen kudoksen paranemisen jälkeen. Useimmiten äkilliseen kudosvaurioon liittyvä kipu on kestoltaan alle kuukauden, mutta joissakin tapauksissa akuutti kipu ja kudosvaurion paraneminen saattaa kestää jopa yli puoli vuotta.

Akuuttia kipua tulisikin tarkastella akuutin kudosvaurion käynnistämänä prosessina joka voi johtaa hoitamattomana kivun kroonistumiseen eli muuttumiseen pitkäaikaiseksi. Akuutin kivun tehokas hoito vähentää riskiä sille, että kipuun liittyvä kudosvauriosta viestivä tapahtumasarja kipua välittävässä hermojärjestelmässä ja kivun kokemiseen liittyvät käyttäytymismuutokset johtaisivat kroonisen kivun kehittymiseen.

Kivun krooniseksi eli pitkäaikaiseksi muuttumisen katsotaan tapahtuneen silloin kun kipu on kestänyt yli puoli vuotta. Toinen, käytännöllisempi määritelmä on käyttää rajana kudoksen normaalia paranemisvauhtia eli tällöin kivun katsotaan uhkaavan muuttua krooniseksi silloin kun kipuoire jatkuu vielä siinä vaiheessa kun vamman tai leikkauksen tai vastaavan olisi jo pitänyt parantua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä että terveen aikuisen värttinäluun murtuma oireilee hankalasti kipuilemalla yli kuukauden paranemisajan jälkeen tai normaalin leikkauksen jälkeinen leikkaushaava ei lakkaa kipuilemasta kahden, kolmen viikon paranemisen jälkeen. 

Krooninen kipu jaetaan perinteisesti kolmeen eri ryhmään: krooniseen eli pitkäaikaiseen kudosvauriokipuun, krooniseen eli pitkäaikaiseen hermoperäiseen kipuun sekä krooniseen eli pitkäaikaiseen idiopaattiseen kipuun eli aiheuttajaltaan epäselviin kiputiloihin. Enemmän näistä erilaisista pitkäaikaisista kiputiloista löydät niitä käsittelevistä lääkäriartikkeleista. 

Kipuongelman pitkittyessä tilannetta vaikeuttavat varsin usein unihäiriöt, jotka voivat olla sekä nukahtamisen vaikeutta että yöunen rikkonaisuutta, ahdistuneisuus, erityisesti silloin kun kivun aiheuttaja on epäselvä, masentuneisuus ongelmien kasaantuessa hallitsemattomaksi vyyhdeksi, ärtyneisyys voimavarojen loppuessa kivun edessä, tahdosta riippumattoman hermoston toimintahäiriöt, oireina hikoilun muutokset sekä mahan ja suoliston toiminnan muuttuminen sekä ihmisen eristäytyminen voimien uupuessa ja ihmissuhteiden rikkoutuessa. Vähintäänkin yhtä haastavaa ja hankalaa kuin pitkäaikaisen kivun hoitaminen onkin näiden oheisongelmien hoito. 

Carr D, Goudas L. Acute Pain. The Lancet 1999. 353: 2051-2058.

Kalso E, Vainio A. Akuutti ja krooninen kipu. Kirjassa: Kipu. 1993 Kustannus Oy Duodecim.

Salomäki T, Nuutinen L. Leikkauksen jälkeisen kivun hoito. Duodecim 1998. 16:1639-