Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihastuu?

Onko rakkautta ensi silmäyksellä oikeasti olemassa? Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta on tutkinut ihmisen parinmuodostusta ja seksuaalivalintoja.

– Suomen kieli on hankala. Puhumme rakastumisesta ensi silmäyksellä, vaikka siinä vaiheessa kyse on ihastumisesta. Kun ihastumme, toinen henkilö ylittää tiedostamattoman kynnyksen, joka meillä on mahdollisen kumppanin suhteen.

Aivot alkavat tuottaa välittäjäaineita, jotka saavat aikaan ihastumisen tunteen. Aivoissa erittyy esimerkiksi serotoniinia. Tämä mielihyvähormoni saa ihastuksenkohteen näyttämään maailman täydellisimmältä.

Hakeudumme ihastumisenkohteen läheisyyteen ja tavoittelemme häntä itsellemme. Ihastumisen takia tarmo kohdistuu vain yhteen henkilöön, mikä lisää onnistumisen todennäköisyyttä.

Rantala vertaa rakastumisen aiheut­tamaa mielentilaa siihen, että on ottanut kokaiinia: toisen ihmisen puutteita ei näe. Jos miettisimme selvä­järkisesti, kenen kanssa haluamme lisääntyä, sopivaa paria ei löytyisi koskaan. Siksi luonto on järjestänyt näin.

Ihastua voi siis ensisilmäyksellä. Nainen voi päätellä jo yhdeksässäkymmenessä sekunnissa, onko mies hänelle sopiva. Tosin tämän hän tekee tiedostamatta.

Haluun tehdä lähempää tuttavuutta vaikuttavat esimerkiksi kasvonpiirteet. Myös ruumiinrakenteella, hajulla ja äänellä on merkitystä.Ihastumisvaihe voi kestää parista viikosta vuoteen tai kahteen. Kun se menee ohi, siirrytään joko rakastumisvaiheeseen tai erotaan. Ei ole siis sattumaa, että moni liitto kariutuu kolmen vuoden päästä tapaamisesta.

Kun alkaa nähdä toisen virheet, ihastumisvaihe on menossa ohi. Jos virheet eivät haittaa, on luultavasti siirtynyt rakastumisvaiheeseen. Jos virheet häiritsevät, tunne ei ole kehittynyt rakkaudeksi.

Rakastumisvaiheessa aivoissa myllää hormonimyrsky. Aivoissa erittyy oksitosiini-, vasopressiini- ja dopamiinihormoneja. Oksitosiini, kiintymyshormoni, saa meidät sitoutumaan ja hoitamaan jälkeläisiä. Vasopressiini säätelee muun muassa virtsan eritystä. Hormonilla on myös tärkeä rooli sosiaalisten suhteiden ja pitkän parisuhteen kehityksessä. Dopamiini aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn. Hormoni vaikuttaa elimistöön piristävästi ja lisää energiaa.

Joidenkin tutkimusten mukaan oksitosiinia erittyy miehellä enemmän lapsen synnyttyä. Lapsi siis sitouttaa miehen suhteeseen.

Onko siinä mitään mieltä, että nettideittipalvelut parittavat ihmisiä kiinnostuksen kohteiden perusteella? Rantalan mukaan tutkimusten perusteella olisi tehokkaampaa sovittaa ihmisiä yhteen persoonallisuuspiirteiden perusteella.

– Ihastumisessa kiinnostuksen kohteilla ei oikeastaan ole merkitystä. Ihastumisvaiheessa pyrimme myötäilemään toisen ajatuksia ja kehitämme kiinnostuksen samoja asioita kohtaan. Tärkeintä pariutumisessa on fyysinen ensivaikutelma, jota on vaikea myöhemmin muuttaa.

Rantalan mukaan yhteiset harrastukset voivat pidemmän päälle tietysti lujittaa suhdetta. Yhdenyönsuhteisiin miehelle kelpaa tyhmä, mutta kaunis nainen. Sen sijaan pitkissä suhteissa miehet arvostavat älykkyyttä.

Treffeille naisen kannattaa mennä ovulaation aikana. Naisen hajuaisti on munasolun irtoamisen tienoilla kertaa parempi kuin muulloin. Hän liikehtii seksikkäämmin ja panostaa enemmän pukeutumiseen. Tutkimusten mukaan myös naisen ulkonäkö ja tuoksu muuttuvat puoleensavetävimmiksi.