Hyvinvointi

Ihastutko aina vääriin tyyppeihin? Tämä voi olla syy!

Petytkö aina ihastuksiisi? Ovatko he samanlaisia? Selitys voi löytyä lapsuudestasi.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat Fotolia
22.8.2015

Löydätkö itsesi kerta toisensa jälkeen samasta tilanteesta? Ihastuksesi kohde ei soita eikä viestittele sinulle. Sinä olet aina se aktiivisempi osapuoli, joka pitää yhteyttä ja tekee ehdotuksia.

Ehkä ihastuksillasi ja kumppaneillasi on ollut melkeinpä poikkeuksetta sitoutumiskammo? He ovat jääneet etäisiksi eivätkä ole ottaneet sinun tarpeitasi ja toiveitasi huomioon.

He ovat voineet olla pinnallisia tyyppejä tai sitten persoonia, joiden kanssa sukelletaan syvissä vesissä ja ollaan tiiviisti iholla – sitten he vain ottavat etäisyyttä, heittäytyvät tylyksi ja tekevät katoamistempun.

Onko ihastuksillasi yleensä joku iso ongelma, jota sinä hoivaat ja ymmärrät? He eivät hallitse alkoholinkäyttöään, aggressiivisuuttaan tai rahankäyttöään. Ehkä olet tapaillut useamman kerran tyyppiä, jolla on ollut mielenterveysongelma.

Psykologi Jacqui Marson kertoo Psychologies -lehdessä, että toistuva ns. vääriin tyyppeihin ihastuminen saattaa juontaa juurensa lapsuuden kiintymyssuhteeseen.

Millainen hoivasuhde sinulla oli omiin vanhempiisi?

Jos hoivasuhde omiin vanhempiisi on ollut elämäsi ensimmäisinä vuosina välttelevä ja etäinen, saatat käyttäytyä myös aikuisiän ihmissuhteissa välttelevästi.Välttelevä kiintymyssuhde syntyy, jos lapsi ei saa ensimmäisinä vuosinaan riittävästi hoivaa, huomiota ja tyydytystä tarpeilleen.

Rakastuminen voi pelottaa aikuisiällä. Välttelevästi kiintynyt, itseriittoinen ihminen yrittää hallita rakastumiseen liittyvää haavoittumisen riskiä älyllistämällä, järkeilemällä ja pitämällä sopivaa etäisyyttä. Työ ja harrastukset ovat keskeisellä sijalla hänen elämässään. Rakkaus on vieras, outo asia. Aidon läheisyyden kokeminen on vaikeaa.

Itseriittoinen pelkää tulevansa torjutuksi, jos hän uskaltautuu pyytämään toiselta läheisyyttä, hoivaa ja huomiota. Monesti kaksi itseriittoista vetävät toisiaan puoleensa. Toinen viestittää: Ei minua tarvitse oikeasti rakastaa. Ei sillä ole väliä, vaikkei tämä kovin romanttista olekaan. Olen jo tottunut siihen, ettei minua oteta parisuhteessa huomioon. En haaveile mistään ihmeellisemmästä.

Kumppani vastaa omalla käyttäytymisellään: Sinä et ole se ihminen, kenet päästän aivan lähelle. En usko rakkauteen. Tai jos uskon, niin jonkun muun ihmisen kanssa.

Takerrutko?

Toinen hankala parisuhteen kiintymystyyli on takertuminen. Kaikki sujuu hyvin niin kauan, kun takertuvasti kiintyvä saa jatkuvaa myönteistä huomiota. Hänen itsetuntonsa on kuitenkin pohjimmiltaan heikko. Huomionkipeys purkautuu riitelynä ja yliampuvana mustasukkaisuutena.

Takertuva kiintymyssuhde johtuu siitä, että varhaislapsuudessa vanhemmilla on ollut vaikeuksia ymmärtää lapsen tarpeita oikein. Nälkä on saatettu tulkita väsymykseksi tai hellyydentarve kiukutteluksi. Hoiva on vaihdellut vanhempien mielialojen mukaan, lämpimästä välinpitämättömään.

Kun kaksi takertuvaa rakentavat parisuhdetta, meininki voi olla vaativaa, epävarmaa ja vihaista. Jos taas toinen on takertuja ja toinen itseriittoinen, suhde on kissa- ja hiiri -peliä. Mitä kovemmin takertuja yrittää kiinnittyä, sitä kovempaa itseriittoinen juoksee karkuun.

Kiintymyssuhdetyyliä voi muuttaa ja korjata parisuhteessa. Tärkeää on, että tunnistat oman kiintymystyylisi ja sukusi kiintymyssuhteiden ketjureaktiot.Toistuvat kokemukset aidosta, turvallisesta läheisyydestä ja rakastetuksi tulemisesta vahvistavat luottamusta ja rakastamisen taitoa. Kiintymys muuttuu hiljalleen turvalliseksi ja vahvaksi.

Lue lisää
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi