Allergiassa elimistö puolustautuu epätarkoituksenmukaisesti viattomia aineita kohtaan ja lopputuloksena on itselle haitallinen reaktio. Pääasiassa allergeenejä ovat eläin- tai kasviperäiset valkuaisaineet eli proteiinit, kuten esimerkiksi siitepölyt, ruoka-aineet tai eläinten hilse. Tarkasti sanoen allergisesta reaktiosta puhutaan, kun taustalla olevaan mekanismiin liittyy niin sanottuja IgE-luokan vasta-aineita.
Allergiatestien avulla pyritään tunnistamaan, onko koettujen oireiden taustalla niin sanottu IgE-välitteinen mekanismi vai ei. IgE-välitteistä herkistymistä tutkitaan sekä veren IgE-vasta- ainekokeilla että ihopistokokeilla. Jos näiden kokeiden tulokset ovat negatiivisia, odotettavissa ei useimmiten ole välittömiä tai voimakkaita reaktioita.
Aiheita allergiatesteihin
Allergista (eli IgE-välitteistä) herkistymistä kannattaa selvittää testeillä, jos oireet ilmaantuvat nopeasti – yleensä minuuteissa tai tunneissa – altistumisen jälkeen. Tällaisia oireita ovat muuan muassa:
- kirkas nuha, nenän tukkoisuus, aivastelu, silmien sidekalvon punoitus, vetistys, kutina erityisesti siitepölykauden aikana tai esimerkiksi eläinten läheisyydessä
- toistuva tai pitkäaikainen yskä, hengityksen vinkuminen ja liman erityksen lisääntyminen, hengenahdistus, astma
- ihon kutina, punoitus, turvotusreaktiot, välitön nokkosihottuma
- yleistyneet voimakkaat allergiset oireet monessa eri elimessä eli anafylaksia
- imeväisen vaikea-asteinen atooppinen ihottuma
- ruoan nauttimisen jälkeen muutamassa minuutissa tai muutaman tunnin sisällä ilmaantuvat voimakkaat suolisto-oireet, kuten suun kutina, oksennus, ripuli, voimakkaat vatsakivut
Kaikkea ei kannata testata
On myös monia oireita, jotka eivät liity IgE-välitteiseen allergiseen herkistymiseen ja jotka eivät siksi näy testituloksissa. Allergiatestejä ei siis yleensä kannata tehdä, jos oireet ovat esim.
- hengitysteiden ärsytys pölyistä, kemikaaleista (savu, hajuvedet), kosteusvauriomikrobeista
- atooppinen ihottuma, joka alkaa leikki-iässä tai sen jälkeen
- krooninen nokkosihottuma
- lievät tai yli vuorokauden viiveellä ilmaantuvat suolioireet
Tavallisesti arkikielessä puhutaan allergiatestistä, vaikka tarkemmin ottaen nämä testit mittaavat sitä, onko ihminen herkistynyt kyseiselle aineelle vai ei. Kaikki eivät kuitenkaan saa oireita, vaikka testi olisikin positiivinen. Esimerkiksi jos ihopistokokeissa koiran allergeenista syntyy 5 mm paukama, noin kolmasosa ihmisistä ei silti välttämättä saa koirasta selkeitä oireita. Allergiasta puhutaan vasta, kun herkistynyt ihminen saa myös oireita.
- Lisätietoa Prick-allergiatutkimuksista
Allergista mekanismia voidaan mitata ainoastaan IgE-luokan vasta-aineiden avulla. Siksi veren allergeenispesifien IgA- ja IgG-vasta-aineiden tutkimukset eivät ole suositeltavia, sillä niitä on elimistössä normaalistikin eivätkä arvojen vaihtelut liity allergioihin. Joitakin tieteellisiä tutkimuksia on julkaistu IgA-vasta-aineiden yhteydestä suoli-oireiseen ruoka-allergiaan. Toistaiseksi ei ole vielä näyttöä siitä, että tutkimus olisi käyttökelpoinen ruoka-allergian diagnostiikassa.
Asiaa allergian testaamisesta
- Ihopistokoetta tai veren IgE-vasta-ainetason määritystä käytetään, kun epäillään nopeita allergisia reaktioita. Usean vuorokauden viiveellä ilmaantuneiden oireiden selvittelyssä nämä testit ovat lähes aina negatiivisia
- Allergiatestit mittaavat oikeastaan herkistymistä eivätkä suoraan allergiaa, koska positiivisesta tuloksesta huolimatta kaikki eivät saa oireita
- Myös metallit, kuten nikkeli, ja jotkut kemikaalit ja lääkkeet voivat aiheuttaa allergisia oireita, usein viiveellä. Näissä tapauksissa käytetään erilaisia altistustestejä.
- Verikoe tai ihopistokoe voi olla positiivinen, vaikkei oireita välttämättä ole
- Vaikka verikoe tai ihopistokoe on suoritushetkellä negatiivinen, ihminen voi myöhemmin herkistyä kyseiselle allergeenille.
- Lukemistoa aiheesta: Lapsiperheen allergiaopas, WSOY, 2013.
Lue myös
Lääkärikirja: Allergia – oireet, aiheuttaja ja hoito
Potilasohje: Ohjeita allergian omahoitoon ja neuvot, milloin tulee hakeutua lääkäriin
Ravitsemusterapeutin artikkeli: Lapsi oireilee ruoasta – allergiaako
