Terve.fi

Ruoka-allergiat

Ruoka-allergiat
Ruoka-allergiat ovat melko tavallisia, varsinkin pikkulapsilla. Ruoka-allergiat aiheutuvat yliherkkyysreaktiosta ruoka-aineita kohtaan.
Julkaistu: 27.6.2006

Ruoka-allergiat ovat melko tavallisia, varsinkin pikkulapsilla. Ne aiheutuvat kehon yliherkkyysreaktiosta ruoka-aineita kohtaan. Ruoka-allergia voi aiheuttaa vakaviakin oireita, joten ongelmaa ei kannata vähätellä. Ruuan aiheuttaessa oireita, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Hoitona on oireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen ja korvaaminen toisella ravintoaineella.

Mikä tahansa ruoka-aine voi aiheuttaa allergisen reaktion, mutta kaikkein yleisimpiä allergian aiheuttajia ovat maito, soija, kananmuna, mansikka, tomaatti, suklaa, vehnä, pähkinät, kala ja äyriäiset. Allergisuus on yksilöllistä ja reaktiot ruokiin vaihtelevat.

Perinnöllinen vaiva

Ruoka-allergiat ovat tavallisia pikkulapsilla. Imeväisikäisistä noin 10 prosentilla on jokin ruoka-allergia. Tavallisimmin oireita aiheuttavat lehmänmaito, vehnä ja kananmuna. Aikuisista noin 5 prosentilla ilmenee ruoka-allergia. Oireita aiheuttavat mm. hedelmät, pähkinät, vihannekset ja juurekset. Taipumus allergiaan on perinnöllistä.  

Allergiassa elimistö ylireagoi

Immuunijärjestelmän tehtävänä on eliminoida mm. elimistöön tunkeutuvia bakteereja ja viruksia. Ne aiheuttavat elimistössä puolustusreaktion, joka normaalisti suojelee meitä vaarallisilta taudinaiheuttajilta. Allergikon immuunijärjestelmä on yliherkkä. Se reagoi vaarattomiin aineisiin, kuten siitepölyyn tai vaikkapa ravinnon sisältämiin proteiineihin, ikään kuin ne olisivat elimistölle vaarallisia aineita.

Allergisen reaktion oireet ilmenevät minuuteissa tai vasta useiden tuntien päästä. Hitaissa allergioissa oireet tulevat vasta 1-2 vuorokauden kuluttua. Miten nopea tai vakava reaktio on, riippuu siitä miten herkkä ruoka-aineelle on, paljonko sitä on nautittu, ruuanvalmistustavasta (raaka tai kypsennetty ruoka), yhteisvaikutuksesta muiden allergeenien kanssa (ns. ristireaktio) ja muista perussairauksista.  

Kiusallisia oireita

Reaktiot voivat ilmetä eri puolilla elimistöä, altistustavasta riippuen. Ihokosketus voi aiheuttaa kutinaa ja nokkosrokon tapaista ihottumaa.

Ruuansulatuselimistöön joutuessaan reaktio voi ilmetä ensin huulten kutinana, kirvelynä ja turpoamisena. Kielen ja nielun turpoaminen voi ilmetä hyvin nopeasti ja reaktio on vaarallinen, mikäli hengitystiet ahtautuvat. Kun ruoka päätyy mahalaukkuun ja suolistoon, oireet voivat olla pahoinvointia, vatsakipuja, oksentamista ja ripulia. Pikkulapsilla voi ilmetä myös peräaukon kutinaa ja punoitusta.

Hengitystieoireet aiheutuvat ruuan hajusta tai niiden hiukkasista. Esimerkiksi pelkkä kalan tuoksu tai jauhopöly voivat aiheuttaa reaktion. Oireet ilmenevät nuhana, hengenahdistuksena, limaisuutena ja äänen käheytenä. Oireita voi tulla myös silmiin, jotka alkavat kutisemaan, kirvelemään ja vuotamaan. Samoin korvakäytävissä voi olla kutinaa.

Vakavin allerginen reaktio on anafylaksia. Se on hyvin voimakas ja äkillinen reaktio, joka aiheuttaa nopeasti mm. hengenahdistusta, kasvojen ja nielun turpoamista, verenpaineen laskua ja voi johtaa sokkiin. Tila on hengenvaarallinen ja edellyttää aina sairaalahoitoa. Vakavasti allergisilla on yleensä mukanaan adrenaliiniruiske (Epipen®, Epipen JR® tai Jext®), jota voidaan käyttää ensiapuna.  

Allergiatutkimukset

Kaikki oireet eivät aina ole allergiaa. Allergia on hyvä erottaa intoleranssista, jossa ruoka-aineen jokin osa aiheuttaa, esimerkiksi imeytymishäiriön takia, allergian kaltaisia oireita, kuten maitosokerin imeytymishäiriön aiheuttamat vatsaoireet.

Ruokavaliota ei kannatakaan rajoittaa liikaa, ennen kuin allergia on todettu. Ruoka-allergian toteaminen edellyttää lääkärissä tehtäviä allergiatutkimuksia. Mikäli allergia todetaan, lääkäriltä saa myös ohjeita hoitoon ja tarvittaessa lääkityksen. Lääkäri voi myös ohjata ravitsemusterapeutille ruokavalion suunnittelua varten.  

Hoitona välttämisruokavalio

Ruoka-allergian hoito on dieetti, josta toistuvasti oireita aiheuttavat ruoka-aineet poistetaan ja korvataan jollakin toisella.

Pikkulasten ruoka-aineallergiat häviävät usein varttuessa, mutta jotkut yliherkkyydet voivat seurata aikuisikään. Aikuisille voi kehittyä myös myöhemmin ruoka-allergioita. Tiedetään, että koivun siitepölylle allergiset aikuiset herkistyvät usein myös mm. tuoreille juureksille, hedelmille ja vihanneksille, sekä mausteille.  

Imetys suojaa lasta

Vauvoja suositellaan imetettävän 4-6 kuukautta. Rintamaidon arvellaan suojelevan lasta allergioilta, sillä rintamaito sisältää kaikki lapsen tarvitsemat ravinto- ja vasta-aineet, sekä ylläpitää suoliston normaalia bakteerikasvustoa. Kiinteää ruokaa aletaan antamaan neuvolaohjeiden mukaan 4-6 kuukauden iästä alkaen, aina yhtä uutta ruokaa kerrallaan.  

Elämäntapamuutos tarpeen

Ruoka-allergian kanssa oppii elämään. Se vaatii vain perehtymistä omaan sairauteen ja keinoihin välttää oireita. Joskus erityisjärjestelyt ovat tarpeen. Tilanteisiin, kuten matkusteluun ja juhliin kannattaa varautua, sekä oppia ennakoimaan, millaisissa tilanteissa ruokavaliostaan on hyvä ilmoittaa etukäteen. Esimerkiksi ravintolassa syödessä allergiastaan kannattaa ilmoittaa aina ruokaa tilatessa. Samoin hotellia tai pitkän matkan lentoa varatessa.

Kannattaa myös opetella lukemaan tuotepakkausten selosteita ja varmistaa, ettei allergiaa aiheuttavia ainesosia ole elintarvikkeessa.

Kun ottaa allergian huomioon jokapäiväisessä elämässä, voi myös välttää turhaa oireilua ja pahimmassa tapauksessa vakaviakin reaktioita.

Lisätietoja ruoka-allergioista saa mm. Allergia- ja Astmaliitosta.

Kommentoi »