Terve.fi

Lapsi oireilee ruoasta – allergiaako?

Lapsi oireilee ruoasta – allergiaako?
Lapsi ei ole tyytyväinen – mahakipua, ilmavaivoja, löysää vatsaa, kovaa vatsaa, suun kutinaa, ihottumaa. Vanhemmat haluavat löytää syyn oireille ja usein epäillään syötyjen ruoka-aineiden sopivuutta lapselle. Milloin on kyse varsinaisesta ruoka-allergiasta?
Julkaistu: 11.6.2013

Lapsen suolisto vaatii aikansa kypsyä vastaanottamaan erilaisia ruoka-aineita ja suoriutumaan ruoansulatustehtävästä. Esimerkiksi lisäruokien aloitusvaiheessa useimmilla lapsilla on jonkinasteisia oireita. Jos sietokykyä jollekin ravinnon proteiinille ei synny, kehittyy allergia.  

Ruoka-allergiaksi kutsutaan ruoka-aineen aiheuttamia haitallisia oireita kuten ihottumaa, suolioireita ja hengitysteiden ahtautumista. Pahimmillaan ruoka-aine voi aiheuttaa lapselle yleistyneen allergisen reaktion, anafylaksian.

Arviolta 3-8 prosentilla suomalaislapsista esiintyy ruoka-allergiaa, yleisimmin maitoallergiaa.

Maitoallergisen lapsen oireilu alkaa yleensä 3-6 kuukauden iässä. Maidon lisäksi yleisimpiä allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita ovat kananmuna ja vehnä.

Tavallisin ruoka-allergian muoto on atooppinen allergia, jossa elimistö herkistyy kehittämällä IgE-luokan vasta-aineita vieraaksi tunnistamalleen ruoka-aineen proteiinille. Nämä atopiaan liittyvät ruoka-allergiat ilmenevät usein nopeina oireina heti sopimattoman ruoan syömisen jälkeen.

Ruoka-allergian mekanismi voi olla myös soluvälitteinen. Tällöin oireet voivat kehittyä hitaasti, jopa päivien kuluessa. Viivästynyt yliherkkyys paranee usein 2-3 vuoden iässä. IgE-välitteisistä allergioista paraneminen on hitaampaa, mutta yleensä ruoka-allergia väistyy kouluikään mennessä. Joillakin lapsilla vaikeaoireinen ruoka-allergia jatkuu aikuisuuteen saakka.

Ruoka-allergian toteaminen

Ruoka-allergian toteaminen on haastavaa, sillä yksiselitteistä testiä ei ole olemassa. Diagnoosi perustuu aina välttö-altistuskokeeseen. Tutkittava ruoka-aine pidetään ensin tarkasti pois ruokavaliosta, jonka jälkeen sitä annetaan lapselle aloittaen hyvin pienestä annoksesta. Mahdollisia oireita seurataan ja ne kirjataan ylös. Altistus tehdään tarvittaessa sairaalassa.

Verikokeista mitattavat IgE–tasot toimivat allergian selvittelyssä parhaiten imeväisikäisillä ja heilläkin vain kohtalaisesti. Viivästyneitä soluvälitteisiä allergiaoireita ei voida selvittää IgE- tutkimuksilla. Ihopistokokeet eivät yksinään riitä, mutta voivat vahvistaa muiden kokeiden tuloksia.

Miten ruoka-allergiaa hoidetaan

Todettua ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä yliherkkyyttä aiheuttavia ruoka-aineita. Esimerkiksi maitoallergisen lapsen ruoassa ei saa olla maidon proteiinia missään muodossa. Elintarvikkeessa voi olla maitoproteiinia, mikäli ainesosana on esimerkiksi kaseiinia, heraa tai hydrolysaattia. Maitoallergia on syytä erottaa laktoosi-intoleranssista, jossa maitosokerin eli laktoosin huono pilkkoutuminen aiheuttaa suolioireita. Laktoositon ruokavalio sisältää maitoproteiinia, eikä siis sovi maitoallergiselle lapselle.  

Ruoka-aine pyritään palauttamaan ruokavalioon mahdollisimman pian. Ruoan sopivuutta kokeillaan valvotuilla altistuskokeilla yleensä 1-2 vuoden välein. Lieviä oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta ei suositella välttämään täysin, vaan sen pitäminen ruokavaliossa pienenä määränä voi auttaa sietokyvyn kehittymisessä. Ohjattua siedätyshoitoa on kokeiltu hankalampienkin ruoka-allergioiden hoidossa kouluikäisillä.  

Hankalia oireita aiheuttavat ruoka-aineet pidetään kokonaan pois ruokavaliosta, mutta muuten pyritään tarjoamaan lapselle mahdollisimman monipuolista ruokaa. Vaikeat allergiat saattavat johtaa aiheettomienkin pelkojen ja syömishäiriöiden syntyyn, joten lasta on syytä tukea ja kannustaa muodostamaan positiivinen suhtautuminen syömiseen ja ruokailutilanteisiin.

Faktaa lapsen ruoka-allergiasta

  • Lapsen ruokailuun liittyvässä oireilussa on harvoin kyse allergiasta
  • Ruoka-aineiden turha välttäminen ei edistä sietokyvyn kehittymistä
  • Ruoka-allergian oireet vaihtelevat ja ilmenevät eri tavoin
  • Allergisen lapsen ruokavalion ravitsemuksellisesta riittävyydestä on huolehdittava
  • Riittämätön ruokailu näkyy ensin hitaana painonkehityksenä
  • Suurin osa ruoka-allergioista paranee kouluikään mennessä
  • Syöminen on positiivinen asia – myös allergiselle lapselle
Kommentoi »