Kauneus & Terveys

Miksi ravintoaineet eivät imeydy?


Väsyttää ja vatsa voi huonosti. Imeytyvätkö ravintoaineet varmasti? Asiantuntija vastaa.
Kuvat iStock

Miksi ravintoaineet imeytyvät huonosti?

Imeytymistä voi häiritä ohutsuolen pintaa vaurioittava sairaus, sisäelinsairaus, kuten haiman vajaatoiminta, tai jokin imeytymishäiriö, jossa suoliston entsyymi- ja imeyttämistoiminnot eivät toimi normaalisti.

Suurin osa ruoan ravintoaineista imeytyy elimistöön ohutsuolesta. Keliakiassa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa niin, että imeytyminen häiriintyy. Crohnin tauti voi tulehduttaa ohutsuolta. Sairaus aiheuttaa vakavia imeytymishäiriöitä harvoin, ellei ohutsuolen osia jouduta poistamaan.

On myös olemassa yksittäisten ravintoaineiden imeytymishäiriöitä. Hapoton maha eli atrofinen gastriitti voi aiheuttaa B12-vitamiinin ja joidenkin hivenaineiden puutetta, koska mahalaukku ei toimi normaalisti.

Hyvin tavallinen mutta terveydelle haitaton häiriö on laktoosi-intoleranssi. Siinä maitosokeri ei imeydy elimistöön. Toiminnalliset suolistovaivat, kuten ärtyvä suoli, eivät tiettävästi haittaa imeytymistä.

Myös suolistoon kohdistuvat operaatiot tai lihavuusleikkaus voivat johtaa imeytymishäiriöön.

Imeytymisongelmat eivät ole kovin yleisiä. Suomalaisten ravintoaineiden saanti on keskimäärin hyvä.

Lue myös: Kohenna hemoglobiiniasi kasviksilla!

Häiritsevätkö lääkkeet asiaa?

Jotkin lääkkeet voivat heikentää ravintoaineiden imeytymistä ruoasta, mutta yleensä suurta vaikutusta ei ole. Närästyslääkkeissä on vatsahapon eritystä estävää happosalpaajaa, joka voi häiritä vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä. On hyvä muistaa, että edes ilman reseptiä saatavia närästyslääkkeitä ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Myös psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa suoliston toiminnan häiriöitä, mikä vaikuttaa imeytymiseen.

Ravintolisien ja lääkkeiden yhtäaikainen käyttö voi huonontaa sekä lääkkeiden että lisien imeytymistä.

Vaihteleeko imeytyminen yksilöllisesti?

Jonkin verran. Erot liittyvät suoliston toimintaan ja siihen, miten nopeasti ruoka kulkee suoliston läpi. Imeytymisen prosessia ei kuitenkaan tunneta vielä täysin.

Tiedetään, että ylipainoisten suolistomikrobisto on erilainen kuin normaalipainoisten. Mutta tuoko se eroja ravintoaineiden imeytymiseen? Sitä ei tiedetä.

Joissain tutkimuksissa on arveltu, että suolistoentsyymien määrässä olisi yksilöllisiä eroja, mikä vaikuttaisi erilaisten ravintoaineiden sietämiseen ja imeytymiseen. Tästä ei ole vielä laajaa tieteellistä näyttöä.

Tavallisempi syy vitamiinien ja hivenaineiden puutteeseen on kasvanut tarve tai yksipuolinen ruokavalio.

Naisilla voi olla raudan tai varastoraudan puutetta, sillä kuukautiset ja raskaudet kuluttavat rautaa. Myös -viljoja välttävillä kasvissyöjillä on usein pulaa siitä.

Mistä tietää, miten oma keho toimii?

Vointi on hyvä mittari. Jos laihtuu tahattomasti tai kärsii väsymyksestä ilman syytä, kyse voi olla keliakiasta tai anemiasta eli raudanpuutteesta. Myös jatkuva vesiripuli voi kieliä imeytymisongelmasta.

Ikäkin vaikuttaa. Jotkin ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja elimistön muutokset voivat haitata imeytymistä. Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti saattavat iäkkäillä johtaa suolen supistelun ongelmiin ja imeytymishäiriöön.

Laihtumisen ja voimakkaan väsymyksen syytä kannattaa selvittää. Lääkäri voi määrätä verikokeita tai vitamiini- ja hivenainearvojen mittaukset. Monilla yksityisillä lääkäriasemilla niissä voi käydä ilman lähetettä.

Lue myös: Mikä on raudanpuuteanemia?

Voiko imeytymistä tehostaa?

Kyllä. Kun ei hotki vaan pureskelee ruoan hyvin, ruoansulatukseen vaikuttavat syljen entsyymit pääsevät tekemään työnsä. Ruoka pilkkoutuu paremmin imeytyvään muotoon. Toinen keino on yhdistellä ravintoaineita oikein. Esimerkiksi C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Juo siis liha-aterialla tuoremehua maidon sijasta.

Miten stressi ja kova treeni vaikuttavat?

Stressi voi häiritä vatsan toimintaa ja saada suolen supistelemaan. Tämä saattaa oireilla ripulina. Jos se ei ole jatkuvaa, ravintoaineiden imeytyminen ei heikenny.

Kova treeni vähentää suoliston alueen verenkiertoa ja voi siten vaikuttaa imeytymiseen hetkellisesti. Ongelma on ohimenevä. Rankasti treenaavien pitää silti kiinnittää muita enemmän huomiota siihen, että he saavat ruoasta ravintoaineita monipuolisesti, koska kulutus on isompi.

Kumpi valita: ruoka vai lisäravinteet?

Ravintoaineet imeytyvät aina paremmin ruoasta. Sen erilaiset ravintoaineyhdistelmät tehostavat toistensa imeytymistä. Esimerkiksi rasvainen ruoka parantaa rasvaliukoisten A-, D-, E- ja K-vitamiinien imeytymistä.

Ruoan kuiduillakin on tärkeä tehtävä: ne auttavat pitämään suoliston kunnossa, jotta ravintoaineet voivat imeytyä. Kaikkia syitä ei vielä edes osata eritellä.

Jotkut koettavat optimoida imeytymisen ottamalla lisäravinteet jauheena tai nesteenä. Lisäravinteiden muodolla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Niiden tehoa ei tiedetä tarkkaan, koska niille ei tehdä vastaavia kliinisiä tutkimuksia kuin lääkkeille.

Lue myös: Käytä vitamiineja järkevästi!

Miten ongelmia hoidetaan?

Riippuu syystä. Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla ja suolistosairauksia usein lääkkeillä. Kun suolisto saadaan kuntoon, imeytyminen korjaantuu.

B12-vitamiinin puutosta voidaan hoitaa pistoksilla.

Saatko tarpeeksi?

Kiinnitä huomiota etenkin raudan, D-vitamiinin ja kuidun saantiin.

Rauta

  • 14–60-vuotiaille naisille rautasuositus on 15 milligrammaa vuorokaudessa, vaihdevuosien jälkeen 9 milligrammaa. Suurin osa naisista saa rautaa vähemmän.
  • Imeytyminen vaihtelee paljon. On arvioitu, että eläinkunnan tuotteiden raudasta imeytyy noin parikymmentä prosenttia, kasvisten vain muutama prosentti. Toisaalta jos raudasta on puutetta, elimistö imeyttää sitä tehokkaammin. Imeytyminen voi heikentyä keliakian tai tulehduksellisen suolistosairauden vuoksi.
  • Laaja verenkuva kertoo myös varastorauta-arvon, joka voi paljastaa raudanpuutteen ilman anemiaa. Jos verenkuva näyttää normaalilta, ravintoaineiden imeytymisessä tuskin on häiriötä.
  • Tehosta raudan imeytymistä syömällä samaan aikaan C-vitamiinia sekä välttämällä kalsiumia ja kahvia pääaterioilla.
  • Älä ota lisärautaa purkista omin päin. Liika raudansaanti on haitallista. Jos epäilet alhaisia rauta-arvoja, käy lääkärissä.

D-vitamiini

  • Aikuiselle suositus on 10 mikrogrammaa päivässä, talvisaikaan hieman enemmän. Melkein kaikki suomalaiset tarvitsevat talvella D:tä purkista.
  • Imeytyminen voi heikentyä esimerkiksi keliakian tai tulehduksellisen suolistosairauden vuoksi.
  • D3-vitamiini imeytyy tutkitusti tehokkaammin kuin vitamiinin muut muodot. D3-valmisteet tehdään yleensä lampaan villan lanoliinista, kun taas D2-valmisteet ovat kasviperäisiä. D3:sta on nyt myös vegaaninen, jäkälästä tehty versio.
  • Ota D-lisä rasvaa sisältävän ruoan kanssa, niin se imeytyy paremmin.

Kuidut

  • Kuitusuositus on 25–35 grammaa päivässä. 70 prosenttia suomalaisista ei yllä tähän. Kuitua saa kasviksista ja täysjyväviljoista, jälkimmäisistä tehokkaammin. Viipaleessa ruisleipää on 2–3 grammaa kuitua.
  • Kuidut ovat suolistomikrobien ravintoa. Kun kuituja syö monipuolisesti, suolisto pysyy kunnossa ja ravintoaineet voivat imeytyä paremmin.

Asiantuntijat: laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen ja ylilääkäri, professori Martti Färkkilä/Hus Vatsakeskus ja Helsingin yliopisto

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 4/2019.

Julkaistu: 16.5.2019