Sairaudet

Apua, hiukseni lähtevät! Hiustenlähtö voi olla kriisin paikka, mutta suortuvien menettämistä voi useimmiten ehkäistä itse

Hiustenlähtö on ikävä vaiva, joka saattaa ravistella koko identiteettiä. Naisilla hiustenlähtö tapahtuu usein miehiä huomaamattomammin. Suortuvien menetystä voi kuitenkin hillitä.

Teksti Hanna Vilo
Kuvat Adobe Stock
27.12.2022 Voi hyvin

Kiharat tai suorat, pitkät, polkka tai peräti siili. Hiukset ovat tärkeä osa sekä naisten että miesten identiteettiä läpi koko elämän. Samanlaisina ne eivät kuitenkaan pysy vuosien myllerryksessä.

Hiusten elinkaaressa on kolme vaihetta: kasvu-, lepo- ja irtoamisvaihe. Lapsena ja nuorena kasvuvaihe on yleensä pitkä ja lepovaihe lyhyt. Tukka on silloin yleensä tuuheimmillaan, ja yksittäisen hiuksen kasvuaika saattaa olla jopa seitsemän vuotta.

Lepovaihe on lyhyt, ja sen jälkeen hius irtoaa. Pian sen jälkeen tilalle kasvaa uusi hius. Siksi nuorena pitkän tukan kasvattaminen onnistuu monelta helposti.

Iän myötä kasvuvaihe vähitellen lyhenee ja lepovaihe pitenee. Keski-ikäisellä kasvuvaihe saattaa kestää enää vuoden, minkä takia hiukset eivät enää kasva kovin pitkiksi.

Hiustupet alkavat myös rappeutua, minkä takia hiukset ohenevat. Uusia hiuksia kasvaa entistä vähemmän.

Seitsemänkymppisenä kenelläkään ei ole enää samanlaista tuuheaa poninhäntää kuin kaksikymppisenä, mutta yksilölliset erot eri ihmisten hiusten välillä ovat suuret.

Geenit ja hormonit vaikuttavat hiuksiin

Miten hiusten kasvu sitten muuttuu? Ihotautilääkäri Maria Huttusen mukaan on tavallista, että naisella on elämänsä aikana erilaisia hiusten kasvun vaiheita. Hiusten kasvua ja lähtöä säätelevät monet eri tekijät, joista tärkein on geenit.

”Geenit määräävät pitkälti sekä hiusten kasvuvauhdin että hiusten ohenemisen ja harvenemisen. Niihin voi itse vaikuttaa hyvin vähän.”

Lisäksi hiusten kasvuun vaikuttavat hormonit. Yksi suurimmista muutoksista tapahtuu naisilla vaihdevuosien aikana, jolloin heidän kehonsa hormonitasapaino muuttuu. Kun naishormoni estrogeenin tuotanto hiipuu, mieshormonit eli androgeenit saavat enemmän valtaa.

”Hiukset reagoivat hormonitasapainon muutokseen kasvamalla entistä huonommin. Yleensä muutos on onneksi melko hidasta.”

Vaihdevuodet eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita vanhasta hiuskruunusta luopumista. Jos geenilotossa on onnistanut, hiukset voivat vielä ikääntyneenäkin näyttää terveiltä ja hyväkuntoisilta, vaikka ne olisivatkin hieman ohuemmat kuin aikaisemmin.

Jos hiuksia tuntuu lähtevän tavallista runsaammin, usein niin myös tapahtuu.

Hiuksia lähtee päivittäin sata

Keskimäärin ihmisiltä lähtee noin sata hiusta päivässä. Silloin hius on tullut luonnollisen elinkaarensa päähän ja irtoaa hiustupesta tehdäkseen tilaa uuden kasvamiselle.

Huttusen mukaan naiset yleensä tuntevat omat hiuksensa melko hyvin. Jos hiuksia tuntuu lähtevän tavallista runsaammin, usein niin myös tapahtuu.

Selkeä merkki hiustenlähdöstä on jakauksen leventyminen ja laajeneminen tai hiusten lähteminen pieninä tuppoina useina päivinä peräkkäin.

”Hiustenlähtöä voi testata esimerkiksi ottamalla pienen hiustupon käteensä ja nykäisemällä. Jos käteen jää 3–5 hiusta, se on jo paljon.”

Kun hiustenlähtö alkaa surettaa tai huolestuttaa, kannattaa varata aika ihotautilääkärille. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmaa aletaan hoitaa, sitä paremman avun yleensä saa.

Miesten hiusraja alkaa paeta

Androgeeninen alopecia on miehillä mutta myös naisilla yleisin hiustenlähdön syy. Naisilla hiustenlähtö ei vain yleensä ole yhtä näkyvää kuin miehillä.

Miehillä androgeeninen hiustenlähtö voi alkaa jo parikymppisenä. Se alkaa usein ohimoilta ja hiusraja väistyy vähitellen muodostaen lopulta M-kirjaimen muodon.

Naisilla taas androgeeninen hiustenlähtö alkaa yleensä 30–45-vuotiaana. Sille on tyypillistä, että hiukset alkavat lähteä ensin pään keskeltä. Vähitellen hiustenlähtö laajenee sivuja kohti. Hiusraja ja ohimoalueiden hiukset yleensä säilyvät.

Alkuvaiheessa naiset eivät välttämättä juurikaan huomaa androgeenistä hiustenlähtöä itse, vaan he havahtuvat siihen ehkä vasta vuosia myöhemmin. Naisilla hiustenlähtö ei juuri koskaan aiheuta samanlaista täydellistä kaljuuntumista kuin miehillä.

Androgeenisen alopecian taustalla ovat androgeenit eli mieshormonit. Ne alkavat vaihdevuosien aikana saada enemmän valtaa naisen elimistössä.

Androgeenistä alopeciaa voidaan hoitaa naisilla joko minoksidiili- tai spironolaktonilääkityksellä. Minoksidiililiuosta saa apteekista ilman reseptiä. Sitä levitetään päänahkaan aamuin ja illoin useiden kuukausien ajan. Lääke sekä stimuloi uusien hiusten kasvua että hidastaa hiustenlähtöä. Spironolaktoni on antiandrogeeninen nesteenpoistolääke, joka hillitsee mieshormonien vaikutuksia.

Hoitojen tarkoituksena on pysäyttää hiustenlähdön eteneminen. Hyvässä tapauksessa ne voivat myös saada hiukset kasvamaan takaisin.

Mitä aiemmin ongelmaa aletaan hoitaa, sitä paremman avun yleensä saa.

Kun hiuksisto ohenee tasaisesti

Telogeeniseksi hiustenlähdöksi kutsutaan tilannetta, jossa normaalia suurempi osa hiuksista siirtyy kasvuvaiheesta lepotilaan ja irtoaa. Hiukset ohentuvat tasaisesti.

Telogeeninen hiustenlähtö johtuu aina ulkoisesta, kehoa voimakkaasti kuormittavasta tekijästä. Sellainen voi olla esimerkiksi raskaus, synnytys, leikkaus, krooninen sairaus, vakava infektio tai kuumetauti. Lisäksi telogeenista hiustenlähtöä voivat aiheuttaa lääke- ja syöpähoidot, kuten nivelreuma- ja psoriaasilääkkeet sekä solunsalpaajahoidot.

Telogeenisessä hiustenlähdössä osa karvatupista viettää normaalia pitempää lepovaihetta. Hiukset eivät irtoa silloin, kun niiden pitäisi, vaan hiukset lisääntyvät jonkin aikaa. Kun stressaava tilanne on ohi, hiukset saattavat yhtäkkiä pudota muutaman kuukauden jälkeen.

Karvatuppien toiminta ei onneksi surkastu kokonaan. Kun ulkoinen stressitekijä häviää elämästä, hiukset kasvavat yleensä takaisin. Tavallisesti siihen menee noin puoli vuotta. Täsmätuotteita telogeenisen hiustenlähdön hoitoon ei ole olemassa.

Pälvikalju on autoimmuunisairaus

Alopecia areata eli tutummalta nimeltään pälvikalju on ihosairaus, jossa hiukset alkavat irrota läiskittäin yhdeltä tai useammalta tarkkarajaiselta alueelta.

Naisilla ensimmäinen kalju kohta eli pälvi syntyy yleensä päänahan keskiosaan, miehillä taas takaraivolle. Hiuksettoman alueen ympärillä voi olla katkenneita, tyvestä kapenevia vaaleita hiuksia.

Harvinaisissa vaikeissa tapauksissa hiusten lisäksi voivat lähteä myös kehon muut karvat, kuten kulmakarvat, ripset ja ihokarvat.

Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa elimistö alkaa reagoida omaa kehoa vastaan. Elimistö käskyttää tulehdussoluja karvatuppien ympärille, minkä takia hiukset alkavat irrota. Sairauden tarkkaa syytä ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että usein pälvikaljua sairastavilla on myös muita autoimmuunisairauksia, kuten keliakia.

Lievissä tapauksissa pälvikaljun paranemistaipumus on hyvä. Usein hiukset kasvavat takaisin kaljuuntuneille alueille itsestään.

Vaikeita tapauksia voidaan hoitaa kortisoniliuoksella, jolla pyritään hillitsemään päänahan tulehdusta. Kun tulehdus on saatu kuriin, suurella osalla hiukset kasvavat takaisin joko osittain tai kokonaan.

Taipumus pälvikaljuun kuitenkin säilyy koko loppuelämän ajan, ja siksi osalle pälvikaljua sairastavista ilmaantuu pälvialueita myöhemmin elämässä.

Naisten hiustenlähtöä pystytään usein hillitsemään. Lääkäriin kannattaa lähteä jo varhaisessa vaiheessa.

Hilse voi johtua tali-ihottumasta

Ihosairaudet voivat myös olla hiustenlähdön taustalla. Esimerkiksi hiuspohjan psoriaasi ja erilaiset ihottumat saavat hiukset yleensä kasvamaan huonosti. Lisäksi erilaiset lääkkeet voivat vaikuttaa hiustenkasvuun ja -lähtöön.

Ihosairauksista varsinkin hiuspohjan seborrea eli tali-ihottuma voi aiheuttaa hiustenlähtöä.

Tali-ihottuma on pitkäkestoinen ja tulehduksellinen ihosairaus, jonka tavallisin oire on rasvainen tai kuiva hilse. Sitä saattaa olla päänahkaan kiinnittyneenä pieninä kakkuina. Tali-ihottuman aiheuttama hiustenlähtö on yleensä ohimenevää. Hiukset kasvavat takaisin, kun ihottuma saadaan rauhoitettua.

Tali-ihottumaa hoidetaan pesemällä hiukset säännöllisesti päivittäin, jotta hiuspohja pysyy puhtaana talista. Puhtaassa hiuspohjassa hiivasienet, mikrobit ja bakteerit viihtyvät huonosti, mikä rauhoittaa päänahan tulehdusta.

Vinkit helppoon hoitoon

Hiukset ja hiuspohja pysyvät terveinä ja kauniina, jos huolehtii niiden puhtaudesta.

  • Hiuspohjan toimintaan vaikuttavat pääasiassa geenit ja ihotyyppi. Omilla elämäntavoilla, kuten ruokavaliolla, siihen voi vaikuttaa hyvin vähän. Vain ani harvoin hiustenlähdön syynä on ravitsemuksellinen puutostila, kuten raudanpuuteanemia. Myöskään päänahan hieronta tai hiusten harjaaminen ei vaikuta hiustenlähtöön.
  • Hiuspohjan hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on huolehtia hiusten puhtaudesta. Aiemmin valloilla ollut ajatus siitä, että hiustenpesuväliä olisi hyvä pyrkiä pidentämään, joutaa nykytiedon valossa romukoppaan. Hiukset on syytä pestä aina, kun ne tuntuvat rasvaisilta. Päivittäinenkään hiustenpesu ei ohenna tai harvenna hiuksia.
  • Jos hiuspohja tuottaa paljon talia eikä sitä pestä, hiuspohja alkaa likaantua. Hiuspohjaan kertynyt tali johtaa vähitellen tulehdustilaan, jossa erilaiset haitalliset hiivasienet, mikrobit ja bakteerit alkavat lisääntyä.
  • Hiuspohja pitää tavallisesta shampoopesusta aina, kun se on tarpeen. Allergiatestattu, hajusteeton perusshampoo on usein hyvä valinta koko perheelle ja varsinkin herkkäihoisille. Jos arkeen haluaa hieman luksusta, hiustenpesuun ja -hoitoon voi valita myös kalliimpia kosmetiikkatuotteita. Itselle sopivimman shampoon löytää yleensä vain kokeilemalla.

Maria Huttunen

on ihotautien erikoislääkäri ja ihotautien ylilääkäri Keski-Suomen keskussairaalassa. Lisäksi hän pitää yksityisvastaanottoa Terveystalossa Jyväskylässä.

Hiusten ja hiuspohjan ongelmia hän hoitaa päivittäin työssään. Omat hiuksensa hän on pessyt jo 30 vuotta samalla marketin hajusteettomalla allergiatestatulla perusshampoolla. Hoitoainetta hän kuitenkin vaihtelee ja etsii jatkuvasti uutta suosikkia.

Ihotautilääkäri Maria Huttunen
Ihotautilääkäri Maria Huttunen. Kuva: Rimma Lillemägi
Lue lisää
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi