Hiustenlähtö

Hiustenlähtö on ilmiö, jota kukaan ei voi välttää. Meiltä kaikilta lähtee hiuksia jatkuvasti, ja se on normaalia. Hiukset tippuvat ja kasvavat elämän mittaan monta kertaa. Koska hiukset ovat lepo- ja kasvuvaiheessa eri aikoihin, tukka kokonaisuutena pysyy päässä ja hiustenlähtöön ei tule kiinnitettyä huomiota.

Hiustenlähdön vakavampi muoto on kaljuuntuminen pysyvästi tai väliaikaisesti. Yleisintä on androgeneettinen eli miestyyppinen kaljuuntuminen.

Seuraavaksi yleisimmät hiustenlähdön muodot ovat akuutti ja krooninen telogeeninen (syynä esimerkiksi stressi) tukanlähtö ja pälvikalju.

Lähes kaikki suomalaiset miehet ja naiset alkavat kaljuuntua miestyyppisesti. Miehen hiukset harvenevat ohimoilta ja päälaelta. Hiustenlähtö naisilla tapahtuu enemmänkin päälaelta, tosin harva nainen tulee täysin kaljuksi. Tilalle tulee ohutta hahtuvaa.

Kaljuuntuminen on suomalaisessa perimässä. Kun katsoo omien vanhempiensa hiuksia, näkee mitä itsellään on edessä.

Androgeeninen kaljuuntuminen on seurausta miessukupuolihormoneiden ja perinnöllisen taipumuksen yhteisvaikutuksesta. Naisilla naishormoni estrogeeni vähenee vaihdevuosien myötä ja testosteroni saa kehossa suuremman roolin.

Kaljuuntumisen hoitoon käytetään Finasteridi-hoitoa, jos siihen hoitoa haluaa. Tämä antiandrogeeninen hoito on kallis.

Kun hiukset lähtevät, se tarkoittaa, että hius on siirtynyt ennenaikaisesti lepotilaan ja voi pysyä siinä vuosia. Syitä on monta. Muutokset hormoneissa, psyykkiset tekijät ja ravinto vaikuttavat hiuksiin. Kilpirauhasen sairaudet, influenssa, diabetes, syövät, ihottumat ja anemia voivat ohentaa tukkaa huomattavasti.

Kuukautiset, raskaus, imettäminen ja hormonaalinen ehkäisy vaikuttavat hiustenkasvuun.

Syömishäiriöt, raju laihduttaminen, erikoisruokavaliot ja laktoosi-intoleranssi näkyvät helposti hiuksissa. Pohjolassa jopa pitkä pimeä kausi ja toisaalta pitkä kesä voivat vaikuttaa hiuksiin.

Stressi on yleisin syy niin hiustenlähtöön kuin monenlaisiin hiuspohjaongelmiin. Stressaantunt ihminen syö ja nukkuu huonosti. Tämä aiheuttaa kehossa jännitystilan, joka saattaa laukaista piileviä sairauksia.

Hiustenlähtöön on kehitetty monia erilaisia hoitokeinoja. Shampoot ja hoitonesteet lähinnä elvyttävät hiuspohjan pintaverenkiertoa, ja näin ollen karvatuppi saa ravinteita helpommin. Samalla ne puhdistavat hiuspohjan mahdollisesta kristallisoituneesta talista ja poistavat kalkkikertymiä. Nämä aineet eivät kuitenkaan pysäytä androgeenista hiustenlähtöä.

Näiden tuotteiden yleisimpiä vaikutusaineita ovat eukalyptus, mentholi, xylitoli ja kofeiini. Jos hiuspohja lisäksi hilseilee, olisi hyvä käyttää hoitoainetta, joka sisältää sinkkipyritonia, climbazolia tai octopiroxia.

Nämä ainesosat pääsääntöisesti kuorivat hiuspohjasta hilseen, tappavat bakteereja sekä rauhoittavat ärtynyttä hiuspohjaa. Myös jotkin suun kautta nautittavat ravintolisät saattavat hiukan auttaa hiustenlähtöön. Näistä tärkeimpiä ovat magnesium, pii, rauta ja sinkki.

Jos kärsit hiusten ohentumisesta, pidä huolta terveellisistä elämäntavoista. Liian nopeaa laihduttamista ja tiukkoja dieettejä kannattaa välttää. Tärkeintä on syödä monipuolisesti. Mikään yksittäinen ruoka ja ravintoaine ei tuuhenna tukkaa. Pähkinöissä kylläkin on hyviä rasvoja ja muun muassa sinkkiä, joten pähkinöiden syöminen voi olla hiuksille hyväksi.

Raudanpuute voi ohentaa hiuksia ja aiheuttaa hiustenlähtöä, joten se kannattaa hoitaa. Jotkut ovat saaneet apua biotiinista. Se on vaaraton aine, jota syödään muutaman kuukauden kuureja. Yleensä ihminen saa biotiinia riittävästi ruoasta.

Poimi vinkit! Mikä avuksi, kun hiukset ohenevat ja päänahka paistaa?

Kuiva päänahka voi aiheuttaa hiuspohjan hilseilyä. Kuivaa päänahkaa voi hoitaa pesemällä päänahan shampoon sijasta vesipitoisella perusvoiteella. Kovaan kutinaa auttaa myös Hydrocortison-liuos, mutta maksimissaan kaksi viikkoa.

Hiuspohjan kutinaa ja hilseilyä lisäävät kylmä ja kuiva ilma sekä hautova päähineiden käyttö. Myös sopimattoman shampoon käyttö voi ärsyttää ja kuivattaa päänahkaa. Hilseily on erityisesti miesten ongelma.

Kuivan ja kutiavan päänahan hoitoon on saatavana useita hoitotuotteita apteekista ilman reseptiä. Myös kodin ruokakaapista löytyy aineksia, joilla voi helpottaa kuivaa päänahkaa.

Hiusten kasvatus ja hiusten hyvä hoito on periaatteessa yksinkertainen juttu: älä leikkaa, älä käsittele hiuksia rajusti äläkä värjää.

Hiuksilla on kasvukierto. Lepovaiheessa hius irtoaa kasvukarvatupesta helposti ja huomaamatta.

Tätä tapahtuu varsinkin hiusta pestessä ja harjatessa. Lepovaihe kestää 1–3 kuukautta. Lepotilan jälkeen karvatuppi palautuu takaisin anageeni- eli kasvuvaiheeseen. Hiusten kasvu kestää tällöin 2–6 vuotta ja hiukset kasvavat noin 1 cm kuussa.

Kasvuvaiheessa hiuksen nykäiseminen hiuspohjasta irti sattuu ja karvatuppi irtoaa hiuksen mukana.

Kasvuvaiheen jälkeen hius kehittyy catageeniseen eli siirtymävaiheeseen. Se kestää noin 1–3 viikkoa. Karvatuppi siirtyy lähemmäs hiuspohjan ulkopintaa ja valmistautuu irrottamaan hiuksen juurestaan.

Hiustenlähtö johtuu siis siitä, kun karvatuppi on siirtynyt lepotilaan ja tippuu pois. Jos hiuksia lähtee kerralla paljon, karvatuppi on siirtynyt lepotilaan ennen aikojaan. Jos hius on lähtenyt kasvuvaiheen alussa, uuden karvan tuloa voi joutua odottamaan neljäkin vuotta.

Pälvikaljun tunnistaa helpoiten kolikon muotoisista kaljuista kohdista hiuspohjassa. Pälvikalju voi ilmestyä koska vaan ja olla vain hetkellinen, joka parantuu muutamassa kuukaudessa. Tai sitten se voi lisääntyä ja jossain vaiheessa muodostaa suurempia kokonaan kaljuja alueita.

Pälvikalju voi koetella henkisesti. Hiustenlähtö naisilla on yleensä erityisen raskasta.

Täysin karvatonta pälvikaljua kutsutaan alopecia totalikseksi. Silloin kun myös kehon muukin karvoitus katoaa, on kyseessä alopecia universalis.

Pälvikaljuun ei varsinaisesti ole mitään hoitoa. Useimmiten hiukset alkavat kasvaa itsestään muutaman kuukauden kuluttua. Vain vaikeimmat pälvikaljut jäävät lopullisesti karvattomiksi.

Hiusten lähtöä aiheuttavia ihosairauksia ovat Seborroinen ekseema ns. taliköhnä, punahukka ja skleroderma. Seborroisen ekseeman tunnistaa hiuspohjassa olevasta rasvaisesta hilseestä. Tämä johtuu taas talirauhasten liikatoiminnasta. Punahukka ja skleroderma aiheuttavat harvemmin hiustenlähtöä, mutta hoitamattomina voivat vaikuttaa hiusten lähtöön.