Portaat hissin sijaan, jumppaa vauvan kanssa, siivoaminen, puutarhanhoito, näitähän kuulee aina kun puhutaan hyötyliikunnasta. Totta se on, liike on hyväksi keholle. Mutta miten paljon ihmisen tulisi tehdä hyötyliikuntaa, jotta siitä oikeasti olisi hyötyä? Ja onko se aina hyväksi?
– Hyötyliikunnasta on paljon tutkimustietoa ja nyt uusimmat ovat hieman muuttaneet näkemystä, liikunnan professori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta linjaa.
UKK-instituutin suositusten mukaan aikuisten (18-64-vuotiaat) tulisi harjoittaa kahden ja puolen tunnin verran viikossa kestävyyskuntoaan. Sitä voidaan kehittää parilla tapaa, UKK-instituutin mukaan "reippaasti" tai "rasittavasti".
– Reipasta liikuntaa on moni arjessa tapahtuva liike, josta osa on hyötyliikuntaa, kuten vaikkapa portaiden kävely, siivoaminen ja lumityöt, Hirvensalo kertoo.
Uudet tutkimukset kuitenkin paljastavat, että kaikenlainen liike tekee hyvää keholle. Ei tarvitse odottaa portaita tai rajuja lumisateita päästäkseen hyötyliikkumaan. Liikuntaa kannattaa hyödyntää monissa tilanteissa.
– Istumatyötä kannattaa tauottaa ja verrytellä kroppaa vaikka venyttelemällä, kahvitauon voi seistä istumisen sijaan, bussista voi jäädä pari pysäkkiä ennen kohdetta ja siivotessa voi verrytellä myös. Kaikki nämä ja monet muut pitävät kropan virkeänä vaikka ei salille asti menisikään, Hirvensalo kertoo.
Nykyään myös monet aktiivisuusrannekkeet voivat auttaa oman terveyden tarkkailussa. Ne ovat myös tärkeitä mittausvälineitä liikunnan tutkimuksissa.
– Monia motivoi, kun on jokin laite, mistä näkee tarkat askelmäärät ja rasitustasot, Hirvensalo lisää.
Miksi hyötyliikunta on niin tärkeää?
– Veri alkaa kiertämään ja keho herää. Kevyen liikkumisen jälkeen aivojen keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus paranevat ja esimerkiksi työskentelykyky paranee, Hirvensalo aloittaa.
Nykyään on paljon istumatyötä ja kohteisiin liikutaan eri kulkuvälineillä, yleensä istumalla. Kävelymatkat vaikkapa metroasemalle saattavat usein jäädä melko lyhyiksi ja loppumatka istutaankin paikallaan.
– Kaikenlainen liike on tärkeää, sillä keho ja aivot nauttii kun veri kiertää ja lihakset pysyy virkeinä, hän jatkaa.
Siksi hyötyliikunta kannattaa pitää mielessä monissa arjen askareissa.
– Ihminen tarvitsee liikuntaa siinä missä monipuolista ravintoakin, pysyäkseen terveenä, hän jatkaa.
Usein liikunnan harrastajat tyytyvät vaikkapa tunnin raskaaseen treeniin ja koko muu päivä saatetaan pysyä paikallaan. Hyötyliikunta on kuitenkin tärkeää kaikille, myös rankasti treenaaville.
– Raskaasti liikkuville on tärkeää palautua treenistä hyvin ja hyötyliikunta pistää maitohapot hyvin liikkeelle, hän linjaa.
Salille kannattaa siis auton tai bussin sijaan kävellä tai pyöräillä, jotta palautuminen ei jäisi kesken. Mukava alkulämmittelykin tulee tehtyä ennen treeniä.
– Hyötyliikuntaa kannattaa rohkeasti kokeilla eri tavoilla, jokainen voi löytää omat tapansa lisätä hyvinvointia itselleen, Hirvensalo kannustaa.
