Hengitystä hyödynnetään terapiassa sekä liikunnassa kuten joogassa ja pilateksessa sekä mindfulnesissa. Huomion kiinnittäminen hengitykseen auttaa meitä tulemaan läsnä oleviksi tässä ja nyt. Miten sitten voimme saavuttaa hengityksen avulla mielenrauhaa?
Hengityksen psykofyysisyys
Hengityksen psykofyysisyydellä tarkoitetaan mielen ja ruumiin vuorovaikutusta kumpaankin suuntaan. Hengityksen tasapaino ja säätely liittyy vuorovaikutus suhteisiin. Ihmiset vetävät toiset mukaansa tunnetilaansa hengityksen avulla.
Jo varhaisessa äiti-lapsi suhteessa hengitys on läsnä tyynnyttävänä vuorovaikutuksen keinona. Hengitys ylläpitää elämää, ja se on ainoa sekä autonomisen että tahdonalaisen hermoston säätelemä toiminto.
Hengitys välittää tunnekokemuksia kehollemme. Uhka saa hengityksen kiihtymään ja mielihyvä rauhoittumaan. Tasapainoinen hengitys on avain omien tunteiden säätelyyn. Hengityksen tutkimisen ja harjoittelun kautta on mahdollista löytää hyväksyvä suhde omaan itseen ja saavuttaa myötätuntoinen mielikuva ja asennoituminen itseä kohtaan eli itsemyötätuntoisuus.
Hengityksen vaikutus sairauksissa
Hengityksellä on tärkeä rooli jännityksen, kivun ja rentoutumisen säätelijänä. Se vaikuttaa moniin ruumiillisena pidettyihin sairauksiin, kuten migreeniin, astmaan, uniapneaan, verenpaineeseen, sydän- ja verenkiertosairauksiin, selkäkipuihin jne. Monet ihmiset oireilevat hengityksellä.
Hengitykseen keskittyminen vaikuttaa synnytyksessä kipua säätelevästi ja rentouttaa.
Psykofyysisillä hengitysharjoituksilla voidaan vaikuttaa myös masentuneen ja uupuneen alivireys ongelmiin.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa hengittää
On luontaista reagoida hengityksellä eri tilanteisiin, ja me kaikki hengitämme joskus pinnallisesti, katkonaisesti ja jännittyneesti. Hengityksen harjoittelussa lähdetään liikkeelle siitä, että opetellaan vain olemaan. Kun hengitys rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu. On hyvä havainnoida niitä hengitystapoja, joilla ihminen on oppinut reagoimaan erilaisiin tilanteisiin. Havainnot vahvistavat itsetuntemustamme. Kiinnitetään huomio siihen, mitä ruumiissa tapahtuu, ja annetaan sille tilaa.
Itsemyötätunnon ja tyynnyttelyn avulla harjaannutaan siihen, ettei reagoida hätääntyen tuntemusten pohjalta. Tällainen asennoituminen luo pohjan omien kokemusten ihmettelylle, sen sijaan, että niitä pelästyttäisiin. Oireet voivat lievittyä hengityksen avulla, kun luottaa omiin voimavaroihin ja kykyyn rauhoitella itseään.
Lue myös: Raskas hengitys
Hengitykseen keskittyminen lisää hallinnan tunnetta
Jo ajatus siitä, että aina voi kuitenkin hengittää lohduttaa. Se luo mielikuvaa siitä, että omaan tilanteeseen voi vaikuttaa ja tuo hallinnan tunnetta ja näin ollen suojaa stressiltä. Juuri hallinnan puute, ja se että ihminen kokee, ettei voi vaikuttaa stressitekijöihin, johtaa opittuun avuttomuuteen.
Tämä johtaa siihen, ettei ihminen enää pyri vaikuttamaan stressitilanteisiin, vaikka siihen olisi tilaisuus. Tällä on vakavia vaikutuksia erityisesti immuunijärjestelmään. Stressissä nimenomaan jatkuva kokemus hallinnan puutteesta, on tuhoisaa, ei kuormitus sinänsä.
Lue myös: Hengenahdistus ja stressi
Mieli rauhoittuu
Kun keskitymme hengitykseen, kehomme rentoutuu ja mielemme rauhoittuu. Hengityksen avulla voimme kuvitella vetävämme sisään hyvää energiaa ja ulospuhalluksella avulla päästämme irti turhasta.
Tasapainoisen hengityksen löytäminen helpottaa elämää monin tavoin. Rauhallisesti hengittävä tuntee olonsa turvalliseksi ja voi tyynnyttää muita, samalla lihasjännitykset ja ahdistukset katoavat. Kun auttaa muita, tulee samalla itse autetuksi.
Kirjoittaja on psykoterapeutti ja LCF Life Coach.
