Terve.fi

Unirytmin u-käännös ei ole toimiva ratkaisu

Unirytmin u-käännös ei ole toimiva ratkaisu
Itä-Suomen yliopiston dosentin Henri Tuomilehdon mukaan hyvä uni lähtee illan arvostuksesta. Se on ennen kaikkea tietoinen asia.

Lomaltapaluun aika häämöttää. Moni alkaa vatvoa työasioita juuri ennen nukkumaanmenoa. Siihen vielä älypuhelin tai tabletti käteen pikkutunneilla, niin unettomuuden takuuresepti on valmis.

Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Oivauni-uniklinikalla työskentelevä Henri Tuomilehto sanoo, että ideaalitilanne lomalta arkeen palatessa olisi, ettei unirytmiä tarvitsisi lähteä liiemmin muokkaamaan, vaan unirytmi pidettäisiin kokonaisuutena samanlaisena.

Useimmilla sopeutuminen aikaisempiin herätyksiin ja työrytmiin kiinnipääsemiseksi kestää Tuomilehdon mukaan muutaman päivän, mutta niillä, jotka ovat käyttäneet lomansa ylenpalttiseen kukkumiseen, unirytmin kääntäminen voi viedä jopa useita viikkoja.

Ihmiset ovat jo biologisesti erilaisia nukkujia

Ihmiset jakautuvat sisäsyntyisen vuorokausirytmin ajoituksen perusteella kolmeen eri kronotyyppiin: aamunvirkkuihin, välimuotoisiin ja illanvirkkuihin.

Tuomilehto arvioi, että noin 10–15 prosenttia ihmisistä on luonnostaan iltaihmisiä, joilla vireystila kohoaa iltaa kohden. Heillä töihin palaaminen voi olla erityisen haasteellista, kun aamut ja iltapäivät tuntuvat kankeilta ja vireystilan laskuja tulee päiväaikaan.

Liian kohtalokkaaksi ei pidä heittäytyä. Iltaihmisetkin voivat opettaa itseään menemään aiemmin nukkumaan. Tuomilehto suosittelee ainakin, että pitkiä päiväunia kannattaa välttää. Dosentin filosofian mukaan illasta täytyy tehdä itselleen rauhallinen ja mukava, sillä hyvä uni lähtee illan arvostuksesta, joka on ennen kaikkea tietoinen asia.

Tuomilehto vertaa ihmisten erilaisia unityyppejä temperamenttiin.

– Ihmisen persoona ei muutu. Ihmistyyppi asustaa siellä sisällä, sitä vain pitää oppia hallitsemaan.

Stressi tappaa unen

Tuomilehto näkee päivittäin töissään ihmisiä, joilla unesta stressaaminen itsessään aiheuttaa unettomuutta. Moni seuraa kelloa ja laskee tunteja herätykseen, ja tämä johtaa unensaannin viivästymiseen.

– Me olemme hyviä selittelijöitä. Ikä ja stressi ovat yleisimmät tekosyyt nukkumattomuudelle. Sitten kun asioita käydään asiakkaan kanssa läpi, niin huomataan, että oikeasti touhutaan kaikkea muuta kuin nukutaan, Tuomilehto kertoo.

Nukkuminen kyllä muuttuu iän karttuessa: uni muuttuu aamuyöllä kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi sekä syvän unen osuus vähenee eläkeiän jälkeen.

Jos tuntuu, että uneen pääseminen tuottaa ongelmia, niin melatoniinista voi olla apua, mutta sekään ei Tuomilehdon sanoin ole ihmelääke.

– Jos muuten elää pellossa, niin ei se tehoa. Kokonaisuus ei pysy kasassa pelkästään lääkkeillä.

Vuorotyöläisille unettomuus on normalia yleisempää, mutta Tuomilehdon mukaan jopa huonoilla unenlahjoilla varustettukin voi vaikuttaa omaan unensaantiinsa hyvinkin paljon.

– Jos vuorotyön valitsee, niin seuraava valinta on huolehtia riittävästä palautumisesta. Vuorotyössä on riski palaa loppuun, jos nukkumistottumukset ovat huonot tai jos on liian herkkäuninen.

Liikunta edistää nukkumista

Tuomilehto sanoo, että liikkuminen ja ruokailu ovat hyviä arjen rytmittäjiä, jotka auttavat myös unen saannissa. Hän täsmentää, ettei liikkumista tarvitse mieltää raskaaksi hikiurheiluksi, sillä kaikki eivät edes pidä liikkumisesta, mutta jo ulkona oleminen tuulettaa sen verran päätä, että sillä on positiivisia vaikutuksia uneen.

Lähteet:

Henri Tuomilehdon haastattelu 5.8.2016

Julkaistu: 15.8.2016
Kommentoi »