Liikunta ehkäisee ja ehkä myös lisää eteisvärinöitä
Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat sairastuvat muita harvemmin eteisvärinä-rytmihäiriöön, mutta tämä koskee vain kohtuullisesti liikkuvia. Kovempi ja rankempi harrastaminen vie hyödyt ja saattaa jopa altistaa eteisvärinälle.
Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat sairastuvat muita harvemmin eteisvärinä-rytmihäiriöön, mutta tämä koskee vain kohtuullisesti liikkuvia. Kovempi ja rankempi harrastaminen vie hyödyt ja saattaa jopa altistaa eteisvärinälle, norjalaistutkimus osoittaa.
Norjalaistutkijoiden mukaan raja kulkee kävelyssä ja pyöräilyssä. Neljä tuntia viikoittain niitä tai vastaavia liikuntamuotoja harrastavat sairastuvat eteisvärinään noin viidenneksen harvemmin kuin henkilöt, jotka liikkuvat vain vähän.
Liikuntaan liitettyä suojavaikutusta ei enää näkynyt osallistujilla, jotka harrastivat fyysisesti rankempia liikuntamuotoja ja urheilulajeja. Kovaa ja kilpailumaisesti liikuntaa harrastavat saattoivat jopa olla suurentuneessa sairastumisvaarassa, mutta tältä osin tulokset olivat epävarmoja.
Tutkijat selvittivät myös liittyykö alhaiseen sydämen leposykkeeseen eteisvärinän vaaraa, kuten joissain tutkimuksissa on havaittu. Tulosten perusteella näin on, ja tuo vaara suurenee tasaisesti mitä alhaisempi syke on. Hyväkuntoisten ja kovaa harjoittelevien leposyke on yleensä alhainen.
Tutkimukseen osallistui runsaat 20 000 keskimäärin 38-vuotiasta miestä ja naista, joita seurattiin kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana 750 osallistujalla diagnosoitiin eteisvärinä.
Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin. Se aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta, väsymystä ja altistaa aivohalvauksille. Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias.
Tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä.
Lähde: European Heart Journal 2016;37:2307–2313
Lue lisää:
