Lasten kivunhoito

Toisin kuin ennen luultiin, jo vastasyntynyt tuntee kipua, vaikka hermosto ja sen toiminnot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Lapsen kipu on yksilöllistä kuten aikuisillakin, joten osa lapsista tuntee kipua herkemmin kuin toiset. Lasten kipua kuitenkin usein alihoidetaan, johtuen paljon siitä, että pienet lapset eivät osaa ilmaista kipuaan eivätkä paikallistaa sitä.

Mikä aiheuttaa kipua?

Korvatulehdus on yleisimpiä lapsen kivun syitä. Korvakivun hoitoon voidaan käyttää joko peräpuikkoina tai suun kautta annosteltavaa kipu- ja kuumelääkettä. Yöllä alkavaan korvakipuun tämä riittääkin yleensä ensiavuksi ja lääkäriin menon voi jättää seuraavalle päivälle. Esimerkiksi antibiootilla saadaan välikorvatulehduksen aiheuttamaan kipuun lievitystä aikaisintaan toisena hoitopäivänä, kun taas särkylääke vähentää poistaa kivun jo muutaman tunnin kuluessa.

Rokotukset ja hammaslääkärillä käynnit ovat monesti kivuliaita kokemuksia, joihin lapsi ei mielellään lähde. Myös flunssat ja muut lastentaudit aiheuttavat harmia ja kipua. Muita tavallisia tilanteita, joissa lapsi voi tarvita kipulääkettä, ovat erilaisiin tulehduksellisiin sairauksiin liittyvät kivut, tapaturmien jälkitilat, palovammat ja leikkauksen jälkeinen kipu. Kasvukivutkin voivat olla voimakkuudeltaan sellaisia, että kipua alentavaa lääkettä tarvitaan.

Kipulääkkeet alentavat myös kuumetta. Kuumeella on tärkeä tehtävä elimistön puolustautumisessa taudinaiheuttajia vastaan. Kuumeeseen suositellaan lääkettä vasta kun kuume nousee yli 38,5 asteeseen, mikäli lapsi on muuten hyvinvoiva ja pirteä.

Miten lapsi ymmärtää ja ilmaisee kivun?

Lapsi voi pelätä kipua eivätkä etenkään pienimmät lapset ymmärrä syy-yhteyttä kivun aiheuttajaan ja näin kipu voidaan kokea rangaistuksena. Lapsi oppii pian pelkäämään kivuliaita tilanteita ja huonosti hoidettu kipu voi voimistaa myöhempiä kipukokemuksia sekä tehdä kivusta pitkäkestoisempaa. Toistuvat kipukokemukset voivatkin jättää elinikäisen jäljen kipujärjestelmään.

Lapsen fyysinen ja psyykkinen kehitysaste määräävät, miten lapsi kokee kivun ja ilmaisee sen. Kipu voi ilmentyä lapsilla itkuna, kasvojen ilmeinä sekä käyttäytymismuutoksina. Lapsi voi aristaa kosketusta ja olla ärtynyt. Leikki-ikäinen lapsi keskittyy usein itseensä ja on tavallista vaisumpi. Yleensä ottaen 3-5- vuotias osaa arvioida kipuaan kohtuullisen hyvin suullisesti. Sairaaloissa on myös erilaisia kivunarviointiin kehitettyjä mittareita lapsille, joissa esimerkiksi kasvohahmojen avulla lapsi voi tuoda ilmi tuntemuksiaan.

Kipulääkettä riittävän ajoissa ja oikea annos

Lasten kivunhoidon yleisin virhe on odottaa liian pitkään ja antaa lääkettä silloinkin liian vähän. Kipulääkkeet ovat turvallisia lyhytaikaisessa ja tilapäisessä käytössä oikein annosteltuina myös lapsipotilailla. Kipulääke tehoaa parhaiten, kun se otetaan mahdollisimman varhain ja oikealla annoksella. Lapsilla lääkkeet annostellaan useimmiten painon mukaan. Kipulääkkeitä on tutkittu lapsilla runsaasti ja siten lasten kivunhoitoon on löydetty tehokkaat ja turvalliset valinnat eri tilanteisiin.

Ensisijainen kipu- ja kuumelääke lapsilla on parasetamoli. Pienille vauvoille lääkettä annostellaan peräpuikkoina. Suositeltavaa on, että kun vauva pystyy nielemään lääkkeen hyvin, valittaisiin suun kautta annosteltava lääke. Näin lääke imeytyy ja vaikuttaa tehokkaammin. Lääke voidaan annostella suun kautta esimerkiksi nestemäisenä mikstuurana sekä hyvänmakuisina suussa sulavina tabletteina.

Tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia, voidaan lapsilla käyttää, mikäli parasetamoli ei tuo riittävää helpotusta kipuun tai kuumeen alenemiseen. Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat kuitenkin parasetamolia enemmän sivuvaikutuksia, kuten vatsaärsytystä ja -kipua, pahoinvointia, vuototaipumusta sekä joskus allergisia reaktioita. Tulehduskipulääkkeistä asetyylisalisyylihappoa ei tule käyttää lapsipotilaiden ensisijaisena kuumelääkkeenä, koska on viitteellistä näyttöä siitä, että asetyylisalisyylihapon käyttöön kuumesairauksien yhteydessä voi liittyä harvinainen, mutta vakava sivuvaikutus, niin sanottu Reyen oireyhtymä.

Vaikeaan kipuun, esimerkiksi lasten reumakipuun tai syöpätautiin liittyvään kipuun, voi lääkäri määrätä myös vahvempia kipulääkkeitä, opioideja, joista myös löytyy pienillekin lapsille sopivia lääkemuotoja. Näitäkään lääkkeitä on turha pelätä, sillä oikea kivun hoito nostaa elämän laatua myös lapsella.

Lapsi ei suostu ottamaan lääkettä

Lääkkeen annostelu lapsille voi joskus tuottaa ongelmia, koska osa lääkkeistä voi olla pahanmakuisia. Mieluisan juoman antaminen lapselle heti lääkkeenoton jälkeen voi auttaa tilannetta. Lapselle kannattaa myös kertoa, miksi lääkettä otetaan. Mittaruiskulla annosteltaessa ruisku kannattaa suunnata vinosti kielen yli kohti posken takaosaa, jolloin lääkkeen sylkeminen suusta on vaikeaa ja lääkkeen hengitysteihin joutumisen vaara on pieni. Mikäli lapsi ei suostu nielemään lääkettä, voi kurkun kevyt siveleminen alaspäin suuntautuvalla kädenliikkeellä stimuloida nielemisen. Tablettien nieleminen onnistuu usein vasta 5-vuodesta eteenpäin riippuen lapsesta.

Piikki sattuu

Rokotuksista ja verinäytteen otosta on hyvä keskustella lapsen kanssa etukäteen. Pienemmällekin lapselle voi ennen pistämistä kertoa, että kohta voi vähän nipistää, mutta se ei kestä kuin hetken. Jos kerrotaan, ettei neulalla pistäminen satu, petetään lapsen luottamus ja vaikeutetaan vastaavia tilanteita tulevaisuudessa. Lasten kipua voidaan minimoida verinäytteen ja rokotusten oton yhteydessä käyttämällä etukäteen annosteltavaa puudutusvoidetta tai – laastaria.

Lähteet:

Hamunen K., Pouttu J.: Onko lasten kipu hoidossa? Suomen lääkärilehti, vsk 55 Nr 48/2000 s. 4955-4958

http://www.mediuutiset.fi/

http://www.pif.fi/

Kaikki Suomessa myytävät lääkkeet hintatietoineen

“Kirjaa käyttämäsi lääkkeet lääkekorttiin”