Kasvukivut ovat yksi tavallisimpia leikki- ja ala-asteikäisten lasten vaivoja. Yli kolmasosa ikäryhmän lapsista on tarvinnut joskus kipulääkitystä tai lääkärin arviota niiden vuoksi. Taipumus kärsiä kasvukivuista on jossain määrin perinnöllistä.
Tyypilliset kasvukivut eivät vaadi kivunlievitystä, tutkimuksia tai erityistä seurantaa, mutta on hyvin tärkeää, että ne pystytään erottamaan hoitoa vaativista sairauksista.
Kipu vaivaa iltaisin ja öisin
Kasvukivut esiintyvät yleensä levossa iltaisin ja öisin reisien ja säärten alueella, harvemmin yläraajoissa. Ankarimmillaan ne saattavat herättää lapsen syvästäkin unesta.
Kasvukivut voivat vaivata lasta vuosien ajan, ja tyypillisesti niitä esiintyy molemmin puolin ja vaihtelevasti: kipujaksojen lisäksi voi olla pitkiäkin täysin oireettomia jaksoja. Jatkuva kipu erityisesti toispuoleisena on siis poikkeavaa.
Tyypilliset kasvukivut eivät tunnu rasituksessa, eivätkä ne koskaan aiheuta ontumista. Lääkärintutkimuksessa ja laboratoriokokeissa niihin liittyen ei ole todettavissa mitään poikkeavia löydöksiä.
Jos lapsella on siis raajoissa esimerkiksi punoitusta, turvotusta tai aristusta, hänellä on kuumetta tai nivelten liikkeet ovat kivuliaat ja rajoittuneet, on syytä epäillä muuta vaivaa tai sairautta. Tällöin lapsi on ehdottomasti vietävä lääkäriin.
Syytä ei tiedetä tarkkaan
Kasvukipujen syistä on monenlaisia teorioita. Niiden on esitetty johtuvan mm. väsymyksestä, ylirasituksesta ja jalkojen rakennepoikkeavuuksista tai olevan osa fibromyalgian kaltaista psyykkispohjaista kipuoireyhtymää.
Todennäköisimmin ne liittyvät kuitenkin nimensä mukaisesti kasvuun. Pituuskasvu tapahtuu pitkien luiden päissä sijaitsevien kasvulevyjen kohdalta. On näyttöä siitä, että näiden kasvulevyjen pituus lisääntyy levossa ja makuuasennossa, kun taas rasituksessa ne voivat painua jonkin verran kasaan.
Vaikka pituuskasvu on nopeinta murrosiässä ja alle kaksivuotiailla lapsilla, rasituksen ja levon välittömät vaikutukset kasvulevyihin ovat näissä ikäryhmissä todennäköisesti pienimmillään: taaperon raajoihin kohdistuu vähemmän rasitusta, ja murrosikäisten sulkeutumassa olevissa kasvulevyissä lyhytaikaiset muutokset ovat vähäisiä.
On myös osoitettu, että lapset kasvavat pituutta jaksottaisesti: muutamien päivien kasvupyrähdystä voi seurata viikkojenkin pituisia hitaamman kasvun vaiheita.
Edellä mainitut seikat selittäisivät hyvin, miksi kasvukipuja esiintyy vaihtelevasti ja pääasiassa iltaisin sekä öisin, erityisesti paljon aktiivista liikkumista ja seisomista sisältäneiden päivien jälkeen.
Lääkäriin jos oireet hankalia
Kasvavalla lapsella olevat tyypillisiksi kasvukivuiksi sopivat vaivat eivät siis edellytä erityisiä tutkimuksia. Jos oireet ovat hankalia, kipuihin liittyy jotain epätyypillisiä piirteitä tai diagnoosi on muuten epävarma, tilannetta tulee selvittää huolellisella lääkärintutkimuksella ja tarvittaessa verikokein.
Hoidoksi riittää yleensä hierominen, myös lihasvenyttelyiden ja lämpöhauteiden on osoitettu helpottavan kipuja. Mikäli lapsella on lattajalat, tukipohjallisten käyttö voi lievittää oireilua. Tarvittaessa voidaan käyttää lyhytaikaisesti apteekista ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä.
Faktaa lapsen kasvukivuista
- Yli kolmasosalla leikki- ja ala-asteikäisistä lapsista on ajoittain kasvukipuja.
- Kasvukivut esiintyvät levossa, lähinnä iltaisin ja öisin. Pahimmillaan ne voivat olla hyvinkin kovia ja herättää lapsen unesta.
- Jos raajakipuihin liittyy kasvukivuille epätyypillisiä piirteitä, kuten ontumista, punoitusta, turvotusta, ihomuutoksia tai kuumetta, lapsi on vietävä lääkäriin.
- Yleensä hoidoksi riittää hierominen, lämpöhauteet ja ajoittainen kipulääkitys.
