Kauneus & Terveys

Mainettaan parempi kortisoni


Kortisoni tepsii kymmeniin sairauksiin. Silti moni miettii, uskaltaako lääkettä käyttää.

Kortisoni pelastaa ja tekee monen potilaan elämästä parempaa. Se taltuttaa kuumottavan ihottuman, vetreyttää kipeät ja turvonneet nivelet ja helpottaa hengittämistä.

Elimistö tuottaa luonnostaan kortisoli-nimistä hormonia munuaisten yläpuolella sijaitsevien lisämunuaisten kuorikerroksessa. Kortisoli on yksi elimistön stressihormoneista, jonka tuotanto vilkastuu fyysisesti ja henkisesti raskaissa tilanteissa. Hormoni muuttaa elimistön sokeri-, rasva- ja proteiiniaineenvaihduntaa ja auttaa sietämään stressiä.

Miedoissa ihovoiteissa käytetty hydrokortisoni on samaa ainetta kuin elimistön tuottama kortisoli. Muut kortisonivalmisteet ovat johdettu ja kehitetty kortisolista. Kortisoni ei siis ole yksi lääke. Se on arkinimitys kokonaiselle ryhmälle lääkkeitä, glukokortikoideille. Niissä on suuria eroja.

– Esimerkiksi iholle käytettävät kortisonit on jaettu neljään ryhmään. Ykkösryhmän voiteita voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Nelosryhmän lääkkeet ovat niin vahvoja, että niiden käyttöä lääkäri harkitsee tarkkaan, farmakologian professori Hannu Raunio Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Kortisoni on monipuolinen lääke 

Se on korvaamaton monien sairauksien hoidossa. Jos elimistö ei enää pysty tuottamaan kortisolia, kuten Addisonin taudissa, kortisonihoito pelastaa sairastuneen hengen.

– Kortisoni ei paranna tautia, mutta sen avulla voi elää normaalia elämää.

Kyse on samanlaisesta loppu­elämän kestävästä korvaushoidosta kuin diabeteksessä. Yleensä kortisonia käytetään sammuttamaan tulehdus tai villiintynyt autoimmuunireaktio. Se on tuttu lääke potilaille, jotka sairastavat esimerkiksi reumaa, iho­sairauksia, allergioita ja tulehduksellisia suolistosairauksia.

Kortisoniin turvautuvat myös ne, joilla on astmaa, tulehdussolukertymiä aiheut­tavaa sarkoidoosia tai immunologisia maksasairauksia.

Lääke on ensiapu käärmeen puremiin. Sillä hoidetaan myös esimerkiksi aivokasvaimista johtuvaa aivopaineen nousua.Kortisonia käytetään lisäksi joidenkin syöpien tukihoitona.

Raunion mukaan selitys lääkkeen monipuolisuuteen on yksinkertainen. Kaikissa tapauksissa on kyse elimistössä olevasta tulehduksesta tai väärin toimivasta immuuni­reaktioista, jotka vain oireilevat erilailla. Siksi yksi ja sama lääke puree niihin.

Hoito ihotauteihin ja astmaan 

Lääke keksittiin yli 60 vuotta sitten Yhdysvalloissa. Suomeen kortisoni tuli 1950-luvun alussa. Kortisonilääkkeet mullistivat esimerkiksi ihotautien ja astman hoidon. Arki helpottui niiden avulla.

Ennen kortisonia atooppisesta ihosta ja muista ihosairauk­sista kärsivät joutuivat hoitamaan ihoaan kotikonstein, johtava hoitaja Maria Aitasalo Iholiitosta kertoo.

He saattoivat hieroa ihoon pihkaa ja tervaa tai upottaa ihottumaiset kädet aamu­virtsaan, koska urea sitoo kosteutta. Ilman kortisonia astma­potilaiden keuhkoputkissa olevaa tulehdusta ei voitu hoitaa kunnolla. Sairaus oli ennen vakavampi ja vaikeutti enemmän potilaiden elämää.

Kortisonia voi levittää iholle, saada pistoksena, hengittää suihkeena tai niellä tabletteina. Vain suoraan suoneen pistettynä tai suun kautta otettuna lääke leviää koko elimistöön. Muut hoidot ovat paikallisia.

Pelkoa ja epäluuloja 

Moni välttelee kortisonia, vaikka se toimii hyvin. Eniten epäluuloja on niillä, jotka muistavat lääkeen haitat vuosikymmenten takaa.

– Pelot ovat sitkeitä mutta usein aiheettomia. Ihmiset saattavat pelätä, että kertakuuri kortisonia tuhoaa ja rapauttaa ihon, eivätkä he siksi hoida ihoa lääkärien ohjeiden mukaan, Aitasalo kertoo.

Parin viikon kortisonikuurin sijaan potilas saattaa käyttää voidetta vain muutaman päivän. Ihon ulkonäkö kohenee, mutta tulehdus pysyy ja saattaa jopa pahentua.

Kortisoni ohentaa kyllä ihoa. Pitkään käytettynä se vähentää ihon kollageenin tuotantoa. Ihon kimmoisuus heikkenee, ja iho alkaa näyttää vanhemmalta. Hoitamaton ihottuma on usein kuitenkin suurempi terveys- ja ulkonäköhaitta.

Mahdollisia haittavaikutuksia 

Lääkeen huono maine osin ansaittu. Sillä on monia mahdollisia haittavaikutuksia. Pahimmillaan ne tuntuvat kehossa ja mielessä sekä vaikuttavat ulkonäköön.

Kortisoni voi aiheuttaa luukatoa eli osteoporoosia, maha­haavan, keskushermosto-oireita ja silmä­vaurioita kuten kaihia. Lääke voi myös heikentää elimistön sokeri-, rasva- ja proteiiniaineenvaihduntaa ja heilauttaa suolatasapainoa. Potilasta voi turvottaa ja hikoiluttaa. Ruokahalu saattaa kasvaa ja elimistöön kertyä rasvaa.

Kortisoni voi heikentää lihaksia, ohentaa hiuksia ja tuuheuttaa kasvojen ihokarvoja. Lääke saattaa aiheuttaa myös suonenvetoja, univaikeuksia ja vatsa­vaivoja. Suuhun voi tulla sammasta.

Etenkin turvotus muuttaa ulkonäköä. Kehoon kertyy nestettä, kun suolatasapaino häiriintyy. Turvotus kuitenkin katoaa, kun kortisonin käyttö loppuu.

Joskus kortisoni voi kerryttää rasvakudosta niskaan ja poskiin niin, että kasvot pyöristyvät turpeiksi kuukasvoiksi.

– Yleensä näin käy vain, jos on ollut pakko käyttää vakavan taudin vuoksi hyvin suuria kortisoniannoksia tai lääkkeeseen pitää turvautua hyvin pitkään. Kuukasvoisuus häviää hitaasti mutta haitta saattaa jäädä myös pysyväksi, Raunio sanoo.

Paikallisesti käytettynä kortisoni ei aiheuta kuukasvoja.

Kortisoni vaikuttaa myös keskus­hermostoon. Jos on pitkään stressaantunut, runsas kortisolin tuotanto voi muuttaa aivojen hermotoimintaa niin, että masentuu. Kortisonilääkkeillä on joskus sama seuraus.

Usein lääke vaikuttaa kuitenkin päinvastoin. Jo melko pienet verenkiertoon annettavat kortisoniannokset voivat saada ihmisen tuntemaan itsensä yliaktiiviseksi ja onnelliseksi.

– Euforia on jännä haittavaikutus. Jos se on lievä, loppu­tulos on usein hyvä. Potilaan mieliala nousee, ja samalla sairauden oireet lievittyvät tai jopa katoavat. Tältä kannalta kortisoni on ihmelääke.

Kortisonia ei kannata pelätä 

Säännöllisesti kortisonia käyttävien suhde lääkkeeseen on mahdollisista haitoista huolimatta usein käytännöllinen.

– Sairaus itsessään rajoittaa enemmän elämää ja aiheut­taa hoitamattomana suurempia ongelmia, ­reumahoitaja Anneli Nurro Suomen Reumaliitosta sanoo.

Kortisonilääkkeet ja niiden annostelu ovat kehittyneet niin, etteivät kortisonin haitat enää huolestuta potilaita kuten ennen. Kortisonin käyttämistä ei kannata pelätä. Etukäteen ei voi tietää, miten oma elimistö siihen reagoi ja aiheuttaako lääke sivuvaikutuksia.

– Esimerkiksi astmaan käytettävät sisäänhengitettävät kortisonit aiheuttavat harvoin sivuvaikutuksia, kun muistaa huuhtoa suun käytön jälkeen, järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta kertoo.

Kun kortisonin teho kasvaa tai käyttöaika pitenee, myös haittavaikutukset lisääntyvät. Suun kautta tabletteina syöty kortisoni aiheuttaa enemmän sivuvaikutuksia kuin paikallisti käytetty lääke. Silti edes kaikki kortisonitabletteja käyttävät eivät saa oireita.

– Miedoillekin kortisonivoiteille on joskus listattu kaikki mahdolliset haittavaikutukset, myös ne, joita ei voi ohjeiden mukaan käyttäessä edes teoriassa tulla, Raunio sanoo.

Ilman reseptiä saatavista hydrokortisonivoiteista ja siite­pölyallergian nenäsuihkeista ei ohjeiden mukaan käytettynä ole mitään haittaa.

Lääkkeen annostelu on tasapainoilua hyötyjen ja haittojen välillä 

– Kortisonia tulee ottaa juuri sellaisia annoksia, joista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Käyttö pitää  lopettaa heti, jos haitat kasvavat suuremmiksi, Raunio sanoo.

Lääkärin määräämää kortisonilääkitystä ei saa lopettaa itse. Lääkekortisoni sammuttaa elimistön oman kortisolihormonin tuotannon muutamassa kuukaudessa. On hengenvaarallista, jos elimistö ei saa mistään kortisonia.

– Hormonituotanto palautuu hitaasti. Voi mennä vuosi, ennen kuin se on täysin normaali.

Kortisonikuuria ei lopeteta kerralla, vaan annosta pienennetään pikkuhiljaa. Lääkkeen käytön lopettaminen voi aiheuttaa kovaa väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Kortisonista luopuminen voi viedä ruokahalun, laskea mielialaa sekä aiheuttaa nivel- ja lihassärkyä.

Kortisoniin ei synny riippuvuutta. Moni joutuu syömään kuurin toisensa perään, koska lääke lievittää oireita muttei paranna sairautta. Kuurin lopettamisen jälkeen oireet palaavat. Yleensä kuuri kestää parista viikosta kuukauteen. Jotkut potilaat saattavat syödä kortisonia vuosia.

Lähteet: Heikki Vapaatalo: Aito ihmelääke (Duodecim 2011) ja Terveys­kirjasto

Julkaistu: 25.5.2015