– Jos kipua pystytään hoitamaan kotona, ei ole tarvetta lähteä yöaikaan lääkäriin pelkästään mikrobilääkityksen aloitusta varten, sanoo Käypä hoito suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori Terho Heikkinen. Kivun hoito on keskiössä etenkin alkuvaiheessa, suosituksessa tähdennetään. Mitä muuta nostetaan esille?
Välikorvatulehduksen hoidosta on juuri julkaistu tuoreistettu Käypä hoito -suositus. Kantaa otetaan etenkin alle kouluikäisten lasten äkillisten välikorvatulehdusten hoitoon.
Kipu hoidettava ensisijaisesti
Arvio on, että noin 70 prosenttia lapsista on 2-vuotiaaksi tultaessa sairastanut vähintään yhden korvatulehduksen.
- Aiheesta lisää: Näin tunnistat välikorvatulehduksen oireet
Varsinkin alkuvaiheessa kivun hoidolla on iso merkitys, korostaa suositus. Korvatulehduksen hoidossa on ensisijaista tulehduksen aiheuttaman kivun tehokas hoito, suosituksessa todetaan.
– Jos kipua pystytään hoitamaan kotona, ei ole tarvetta lähteä yöaikaan lääkäriin pelkästään mikrobilääkityksen aloitusta varten, kertoo Käypä hoito suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, lastentautiopin professori sekä lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Terho Heikkinen tiedotteessa.
“Kivun hoitoon voidaan käyttää parasetamolia (15–20 mg/kg × 3–4), ibuprofeenia (10 mg/kg × 3) tai naprokseenia (5 mg/kg × 2)”, suosituksessa todetaan.
Jos diagnoosi epävarma, ei antibioottia varmuuden vuoksi
Suosituksen linjaus on selkeä: mikrobilääkehoitoa ei pidä aloittaa varmuuden vuoksi silloin, jos diagnoosi on epäselvä. Jos mikrobilääkitystä ei aloiteta, lapsi tulee tutkia uudelleen 2–3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa, todetaan suosituksessa.
Jos diagnoosi varma, suositellaan antibioottia
Oikea diagnosointi on tärkeää, suosituksessa painotetaan. Äkillisen välikorvatulehduksen oikeaan diagnoosiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tautia hoidetaan, kuvaillaan Käypä hoidon tiedotteessa.
- Lue lisää aiheista: Toistuva välikorvatulehdus, korvakierre ja liimakorvatauti
Pienen lapsen korvatulehdusta ei kuitenkaan voi luotettavasti diagnosoida pelkkien oireiden perusteella, vaan diagnoosiin tarvitaan lääkärin tekemä korvan tutkimus, jossa tärykalvo ja sen tilanne nähdään.
– Jos diagnoosi on varma ja äkillisen välikorvatulehduksen kriteerit täyttyvät, suositellaan yleensä mikrobilääkehoitoa, koska sen teho on nykyään hyvin osoitettu, toteaa Heikkinen.
Jälkitarkastuksen tarve arvioidaan yksilöllisesti
Käypä hoito suosituksen mukaan korvien jälkitarkastuksen tarve tulee arvioida yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon lapsen ikä.
Jälkitarkastuksia ei tarvita etenkään isommille lapsille, joilla ei epäillä kuulon alenemaa ja jotka ovat parantuneet oireettomiksi, suositus linjaa.
Ehkäisykeinona esimerkiksi influenssarokote ja ksylitolipurukumi
Kaikki keinot, joilla lasten sairastumista ylähengitystieinfektioon pystyttäisiin vähentämään, ehkäisisivät todennäköisesti myös korvatulehduksia, arvioidaan suosituksessa.
- Lue lisäksi: Lapsen korvatulehdus: Mikä todella tehoaa?
– Influenssarokotuksella voidaan estää huomattava osa influenssan jälkitauteina syntyvistä korvatulehduksista, joten rokotetta suositellaan erityisesti pienimmille lapsille, Heikkinen painottaa.
Lisäksi suosituksessa todetaan, että säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetyn ksylitolipurukumin ja -mikstuuran on osoitettu vähentävän välikorvatulehduksen ilmaantumista.
Siitä taas ei ole näyttöä, että vain kolme kertaa päivässä tai ainoastaan hengitystieinfektioiden aikana käytetystä ksylitolista olisi tehoa.
Myöskään probiooteista ei ole todettu ehkäisyhyötyä välikorvatulehdusten suhteen, suosituksessa todetaan.
– Kitarisaleikkaus ei ole toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisyssä rutiinimainen toimenpide, vaan sen tulee perustua jokaisen lapsen kohdalla erittäin huolelliseen yksilölliseen harkintaan, muistuttaa Heikkinen.
Lähteet:
Käypä hoito -tiedote 6.9.2017 (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim)
Lue lisää:
