Terve.fi

Kärsitkö tietämättäsi stressistä? – Stressin kuusi omituista oiretta!

Kärsitkö tietämättäsi stressistä? – Stressin kuusi omituista oiretta!

Jos olet huomannut itsessäsi omituisia terveydellisiä ongelmia, ne voivat olla stressin aikaansaannoksia.
Teksti Jarkko Henttinen
Mainos

Stressi on väsymystä, kiirettä, alakuloisuutta ja päänsärkyä. Mutta joskus stressin oireet voivat ilmetä paljon vakavampina ja normaalista poikkeavia. Jos olet huomannut itsessäsi omituisia terveydellisiä ongelmia, ne voivat olla stressin aikaansaannoksia. Stressi ilmenee ihmisruumissa yllättävillä tavoilla:

Oksentelu

Stressi voi aiheuttaa kuivan yökötysrefleksin lisäksi pitkäaikaista ja hallitsematonta oksentelua. Stressiperäinen oksentelu saattaa jatkua kausiluontoisesti – usein se ilmenee säännöllisin, päivittäisin syklein. Tällöin ihmistä alkaa oksettaa aina samaan kellonaikaa. Huono olo ja oksentaminen kestävät useita tunteja. Oireisiin auttaa hetkellisesti lepo ja veden juominen, mutta tilan täydelliseen poistamiseen tarvitaan tarkempaa tarkastelua stressin syistä ja elämäntavan muutosta.

Hiustenlähtö

Yksi ennen kaikkea stressin aiheuttamaa hiustenmenetystä kutsutaan nimellä alopecia areata. Alopecia areata ilmenee usein pälvikaljuna ja kaljuina läikkinä. Se on autoimmuniteettitauti, jossa valkosolut hyökkäävät hiusten karvatuppeja vastaan. Stressi voi aiheuttaa vielä vakavampaakin hiustenlähtötautia, jossa hiuksista voi lähteä äkkinäisesti jopa 70 % hiuksista – monia kuukausia stressaavien tapahtumien jälkeen.

Nenäverenvuoto

Stressi voi aiheuttaa myös nenäverenvuotoa. Tutkimuksissa on havaittu nenänpurkauksien tapahtuvan usein heti stressaavan tapahtuman jälkeen. British Medical Journalin tutkimuksen mukaan nenän verenpurkaukset johtuvat äkkinäistä verenpaineen noususta, jota stressi aiheuttaa. Jos sinulle ilmenee aika ajoin nenäverenvuotoa, kannattaa varoa stressaamasta liikoja ja ennen kaikkea tarkastuttaa verenpaineesi.

Muistinmenetys

Jos edellisen palaverin yksityiskohdat tuntuvat jäävän hämärään, voi stressi olla siihen syyllinen. Krooninen stressi voi altistaa hippokampuksen stressihormoni kortisolille. Kortisoli kutistaa hippokampusta ja vaikeuttaa muistin toimintaa.

Heikentynyt vastustuskyky

Stressaantunut ihminen sairastelee tunnetusti enemmän, koska hänen luontainen vastustuskykynsä kärsii pitkittyneistä stressijaksoista. Stressi laukaisee katekoliamiinihormoneja, jotka auttavat immuunijärjestelmän säätelyssä. Pitkäaikainen altistuminen hormonille heikentää vastuskyvyn toimintaa. Lisäksi stressi kutistaa kateenkorvaa. Kateenkorva on rauhanen, joka tuottaa valkosoluja.

Hikoilu

Stressaavat olo hikoiluttaa kaikkia, mutta osa ihmisistä kärsii hikoilun vakavammasta ilmentymästä  hyperhidroosista, joka ilmenee äärimmäisen vahvana hikoiluna erityisesti käsissä ja jaloissa. Stressihikoilun vähentäminen voi auttaa myös työkaveria: Ttutkimus toteaa toisen ihmisen hien aistimisen lisäävän omaakin stressiä.

Lähde: NBC News 30.5.2011

Lue lisää:

Näin stressi muuttaa aivojasi

Julkaistu: 31.5.2011