Bruksismi eli hampaiden säännöllinen narskuttelu voi johtua monesta eri asiasta. Bruksismia on myös olemassa eri tasoista, esimerkiksi lapsilla narskuttelu harvoin vaatii radikaaleja toimenpiteitä. Vakavaa tai ei, on bruksismin havaitessaan hyvä ottaa yhteyttää lääkäriin tai hammaslääkäriin, jonka kanssa voitte keskustella mahdollisista hoitomuodoista.
1. Stressin hallinta
Stressi on ehdottomasti suurin narskuttelun syy. Tarkistettuaan potilaan hampaat hammaslääkäri kysyy muutamia elämäntapoihn ja käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä, joista useimmiten selviää bruksismin syy. Jos hammaslääkäri huomaa stressin olevan selkeä syy bruksismiin, hän saattaa ohjata potilaan stressihoitajalle vähentääkseen oireita.
Stressin hallintaa opetetaan yleisesti rentoutumistekniikoiden, meditaation ja liikunnan avulla. Mutta monissa tapauksissa jo pelkkä lämmin kylpy ja teekuppi saattaa laukaista suurimman stressin.
2. Hammastuet
Hammaslääkäreiden käytetyin varsinainen hoitomuoto ovat erilaiset hammastuet. Hammastukea pidetään suussa öisin, jolloin se suojaa hampaita narskuttelulta. Hammastuet suositellaan valmistamaan jokaiselle potilaalle henkilökohtaisen muotin mukaan, jolloin hammastuesta on eniten apua potilaalle, eikä hammastuki häiritse unta.
3. Leikkaus
Joissakin tapauksissa bruksismia on hoidettu myös leikkauksilla. Leikkaus, toisin kuin hammastuet, on pitkäaikainen ratkaisu, joka kuitenkin on kallis. Leikkauksessa hammaslääkäri tasoittaa ja muotoilee hampaita uudestaan, jotta potilaan purenta helpottuisi. Leikkaus ei varmista narskuttelun loppumista, se ainoastaan estää narskuttelun hampaille tuomia haittoja.
4. Käyttäytymisterapia
Bruksismia on jo pitkään pidetty pahana tapana, aivan kuten esimerkiksi tupakointia. Pahoista tavoista eroonpääseminen hoidetaan yleensä pitkäaikaisella käyttäytymisterapialla. Bruksismiin keskittyneessä terapiassa opetellaan oikeanlaisia purentatapoja ja leukaluun asentoja, mitkä saattavat vähentää bruksismia huomattavasti.
5. Lääkkeet
On olemassa muutamia lääkkeitä, jotka auttavat bruksismin oireisiin, eivätkä nekään toimi kaikille. Lääkärit saattavat määrätä potilaille lihasrelaksantteja otettavaksi ennen nukkumaanmenoa. Tämän tulisi rentouttaa ihmistä niin, että leukalihasten jäykistyminen ei aiheuttaisi narskuttelua. Mutta lääkkeet voivat toimia myös päinvastoin, sillä joidenkin psykologisten lääkkeiden on todettu jopa aiheuttavan bruksismia. Lääkkeiden käyttö bruksismin hoidossa on näistä syistä hyvin harvinaista ja epävarmaa.
