Huijaatko sinäkin itseäsi? Saatat kärsiä huijarisyndroomasta
Huijarisyndroomasta kärsivät kokevat osaamisensa ja taitonsa merkityksettömiksi. Etenkin korkeasti koulutetut tunnistavat syndrooman piirteitä itsestään.
Mediassa on viime aikoina puhuttu huijarisyndroomasta, jota potevat ihmiset eivät itse usko itseensä, vaan ajattelevat huijaavansa muita ihmisiä luulemaan, että on hyvä esimerkiksi työssä tai opinnoissa. Aiheesta ovat kertoneet muun muassa Helsingin Sanomat ja Yle.
Oletetusta syndroomasta kärsivät pätevät ja osaavat ihmiset, jotka ovat hyvin usein korkeasti koulutettuja, käy ilmi Ylen jutusta.
–Huijarisyndrooman juuret juontavatkin lapsuuteen. Se ei synny työelämässä, muistuttaa psykoterapeutti ja tietokirjailija Tiina Ekman Helsingin Sanomien haastattelussa.
Huijarisyndrooman piirteitä luultavasti monella
Arvion mukaan jopa 70 prosenttia amerikkalaisista tunnistaa itsessään huijarisyndrooman piirteitä jossain elämänsä vaiheessa, kerrotaan Helsingin Sanomissa.
Suomessa huijarisyndrooman yleisyyttä ei ole vielä tutkittu. Ekman uskoo, että syndrooman yleisyys on Suomessa samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa.
Vaikeista, toimintaa haittaavista oireista kärsii Ekmanin arvion mukaan muutama prosentti väestöstä.
Sukua ahdistuneisuushäiriölle
–Ilmiö on sukua ahdistuneisuushäiriölle, ja siinä on samanlaisia piirteitä kuin ylikriittisyydessä ja perfektionismissa, aiheesta kirjan kirjoittanut Tiina Ekman kertoo HS:lle.
Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan, kun ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista sekä psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä rajoittavaa.
- Lue, kuinka voit torjua ahdistusta ilman lääkkeitä
Tavallinen ahdistuneisuus suojaa vaarallisilta tilanteilta ja on aivan normaalia.
Neljäsosa ihmisistä kärsii ahdistuneisuudesta jossain vaiheessa elämäänsä. Naisilla se on yleisempää kuin miehillä.
Ominaista ylivalmistautuminen ja tehtävien lykkääminen
Huijarisyndroomasta kärsivä suhtautuu kahdella eri tavalla työtehtäviin, kertoo Ekman.
- Siitä yli mistä aita on matalin -menetelmä. Silloin ihminen lykkää ja lykkää tehtävän tekemistä ja ryhtyy siihen vasta kun on aivan pakko. Jälkeenpäin hän kokee, että työ hyväksyttiin onnen kantamoisena, kuvailee Ekman.
- Ylivalmistautuminen. Ihminen tekee töitä valtavasti, tunteja laskematta. Yleensä hän onnistuu loistavasti, mutta ainoa selitys on hänen mielestään se, että hän teki niin paljon töitä. Johtopäätös on, että hänen pitää tulevaisuudessakin tehdä hirveästi töitä.
Yhteistä molemmille menettelytavoille on se, että ihminen kokee osaamisensa ja taitonsa merkityksettömiksi.
–Suurin pelko kummassakin tapauksessa on se, että jonain päivänä kaikki muutkin huomaavat, miten osaamaton ja tyhmä minä olen. Seuraa kauhea nöyryytys ja häpeä, mahdollisesti potkut, toteaa Ekman HS:lle.
Lähteet:
Terveysportti (vaatii käyttäjätunnukset)
Lue lisää:
