Hormonit heiluttavat epilepsiaäitien hoitoa

Hormonit asettavat erityishaasteita epilepsiaa potevan naisen hoidolle. Itse hormonitoiminta vaikuttaa suuresti sairauden kulkuun, mutta myös lääkityksen ja hormonien välinen yhteys edellyttää yksilöllistä sairauden hallintaa.

Maailman terveysjärjestö WHO sekä johtavat kansainväliset epilepsiajärjestöt ovat äskettäin aloittaneet maailmanlaajuisen kampanjan, jolla kiinnitetään huomiota epilepsiaa sairastavien naisten erityisongelmiin.

Epilepsia on yleisin vakavista neurologisista sairauksista ja sitä potee yli 50 miljoonaa ihmistä maailmassa. Sairaus on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla. Arviolta noin 25 000 suomalaisnaista sairastaa epilepsiaa, jos kohta osalla kohtauksia esiintyy harvakseltaan.

Monet saavat ensimmäiset sairauden oireet teini-iässä. Etenkin naisella hormonitoiminta heijastuu voimakkaasti epilepsiaan ja kohtausten määrä voi vaihdella esimerkiksi kuukautiskierron mukaan.

Myös raskaus ja vaihdevuodet vaikuttavat epilepsian kulkuun. Kolmanneksella naisista on kanssasisariaan vaikeampaa saada lapsia. Toisaalta hormonaaliset ehkäisyvalmisteet menettävät usein tehoaan joidenkin epilepsia-lääkkeiden vaikutuksesta.

Vain vajaalla kolmanneksella alle 50-vuotiaista naisista, jotka ovat saaneet fenytoiini-, karbamatsepiini- ja valproaattilääkitystä epilepsiaansa, on normaali luusto. Tuoreiden tutkimusten mukaan puolella on osteopeniaa eli luun haurastumista ja lähes neljänneksellä osteoporoosia.

Yksilääkitys lapselle turvallisinta

Vaikka epilepsia ja sen taustalla oleva aivojen sähköinen toiminnanhäiriö nykyisin tunnetaankin jo melko hyvin, sairauteen on liittynyt yllättävän pitkään epäluuloja. Esimerkiksi Suomessa epilepsia oli vielä vuoteen 1969 saakka este avioitumiselle. Tämä johtui osin siitä, että sairauden pelättiin heijastuvan myös syntyvään lapseen.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan epilepsialääkitystä käyttävillä äideillä on kaksin-kolminkertainen riski saada lapsia, joilla on kehityshäiriö esimerkiksi synnynnäinen sydänvika tai suulakihalkio. Kymmeneksellä epilepsiapotilaiden lapsista on arvioitu olevan lieviä kehityshäiriöitä kuten oppimisvaikeuksia ja poikkeavia kasvojen piirteitä.

Neurotieteiden kliininen johtaja James Morrow Belfastin Royal Victoria Hospitalista kertoo tuoreista rekisteritiedoista, joita on saatu epilepsiaa potevien naisten raskauksista ja lapsista. Rekistereitä on sekä Englannista että Yhdysvalloista, mutta myös Euroopasta, jonka rekisterissä myös Suomi on mukana.

- Yli puolet epilepsiaäitien lapsista syntyy suunnittelemattomasti hormonaalisen ehkäisyn pettäessä. Vastavalmistunut laaja englantilaisrekisteri osoittaa, että raskaudenaikainen monilääkitys lisää huomattavasti lapsen epämuodostumariskiä. Raskausaikana tulisikin pyrkiä hoitamaan epilepsiaoireet yhdellä lääkkeellä. Uudet lääkkeet näyttävät olevan selvästi vanhoja turvallisempia, Morrow kertoo.

Suomi muita maita edellä

Yleisesti arvioidaan, että vain viidennes maailman epilepsiapotilaista saa asianmukaista hoitoa. Suomalainen dosentti ja lääketieteen tohtori Jouko Isojärvi on tutkinut epilepsiaa parikymmentä vuotta. Hän tietää, että Suomessa epilepsiapotilaat ovat paremmassa hoidossa kuin monessa muussa maassa.

- Meillä on tehty etenkin Oulussa runsaasti tutkimusta hormonaalisen järjestelmän ja epilepsian välisistä yhteyksistä. Muutenkin epilepsiaan liittyvä tutkimustoiminta on Suomessa vilkasta. Tässä suhteessa me olemme maailman aktiivisimpia maita ja neurologien tietotaso onkin meillä hyvä ja potilaat saavat yleensä hyvää hoitoa, Jouko Isojärvi sanoo.

Hyvästä hoitotasosta kertoo myös se, että Suomessa epilepsiaäitien lapsilla on puolet kansainvälistä tasoa pienempi kehityshäiriöriski. Yli 90 prosenttia syntyvistä lapsista on täysin terveitä. Raskaudenaikaisia komplikaatioita kuten raskausmyrkytyksiä ja verenvuotoja epilepsiaäideillä on meillä kuten muuallakin hieman terveitä kanssasisaria enemmän.