Ennen ihasteltiin ja tavoiteltiin yksissä tuumin keskivartalon komistukseksi treenattua pyykkilautavatsaa. Tänä päivänä ympärilleen katsoessaan näyttävät vallitsevan ihan eri tavoitteet ja ihanteet. Samalla anatomisella alueella ja samassa aihepiirissä liikutaan, mutta pyykkilaudan tilalla on yhä useammin pallo. Tämä pallo löytyy nykyisin entistä nuoremmilta kantajilta.
Useimmiten nautimme sellaista ravintoa, jota on helpoimmin saatavilla, jota eniten mainostetaan ja josta mainonnan perusteella tiedämme jotain. Kauppa ottaa uuden tuotteen hyllyyn, kun tietää, että sitä mainostetaan ja kampanjoidaan. Ei välttämättä siksi, että tuote olisi ravintoarvoiltaan tai terveydellisesti hyvä. Haluammeko me ylipäätään tietää, mitä oikeastaan syömme ja miksi?
Havahdumme vain kohuuutisointiin tai muuttamaan ravitsemustottumuksiamme terveydentilamme vuoksi. Tätä parempi on seuraava periaate: otetaan selvää ja kiinnostutaan enemmän elämämme ja perheemme välttämättömästä päivittäisestä toimesta eli syömisestä, siitä, mitä suuhumme laitamme ja mitä polttoaineeksi kehollemme tarjoamme. Kun näemme hieman enemmän vaivaa ja voimme paljon paremmin.
Lue myös: Mitä sairauksia lihavuus aiheuttaa?
Ylipaino – muukalainen avaruudesta?
Tupakasta eroon päässyt välttää täysin tupakointia, koska silloin tällöin polttaminen lietsoo tupakoimaan useammin ja tupakan polton lopettaminen tyssää siihen. Tilanne on sama makean syötävän ja ylensyömisen kohdalla. Herkuttelupäivä on aina vaarallinen, vaikka se toki riippuu syötävän ruoan tai makean määrästä sekä syöjän riippuvuussuhteesta. Kaloripitoinen syötävä, kuten suklaa, pystyy tuhoamaan laihduttajan edeltävän viikon työn ja kieltäymysten tulokset. Alkoholistikaan ei pysty kontrolloituun juopotteluun.
Lähtökohtaisesti lihavuus, ylipaino, läski, jenkkakahvat, allit ja ylipäänsä tyytymättömyys oman kehon rasvan määrään sekä sen koostumukseen tuntuu olevan aina jonkun muun kuin itse kantajan syy. Se vain kaatuu päälle tai on jonkin tunnekuohun tai tapahtuman synnyttämä ikävä yllätys: raskaus toi pysyvät lisäkilot, onneton suhde sai painon nousemaan, paineet synnyttivät makkarat vyötärölle, perintötekijät lihottivat tai tupakanpolton lopettaminen aiheutti painonnousun.
Ylipaino tuntuu siis olevan merkillisen vastuuvapaa kaveri. Se vain tulee jostain ja jonkin aiheuttamana. Kuin muukalainen avaruudesta, E.T., jota ei koskaan nähdä mutta jonka olemassaoloon uskotaan vahvasti. Kun emme osaa tai kykene kommunikoimaan muukalaisen kanssa, rakennamme siitä fiktiivisen ja elämästämme täysin ulkopuolisen olennon. Se on uhka jostain ulkopuolelta.
Mistä lihavuus oikeasti johtuu?
Yksinkertaistetusti ilmaisten lihavuus johtuu siitä, että syödään enemmän kuin kulutetaan. Ruoan sisältämät sokerimäärät ja napostelukulttuuri lisäävät energian saantia, kun taas ruumiillisen työn sekä arkiliikunnan selkeä väheneminen pienentävät energian kulutusta.
Laihtuminen on siis helppoa! Kun jalat käyvät suuta nopeammin, laihdutaan ja päinvastoin lihotaan. Lisätään siis vain kulutusta ja syödään terveellisemmin.
Onko ratkaisu siis yksinkertaisesti ravinnon saannin ja kulutuksen kontrollissa? Vilkaisu ympäristöön todistaa laihtumisen sietämättömästä keveydestä sen, että helppoa se ei näytä olevan, eikä se sitä ole tilastojenkaan valossa. Enemmän kuin joka kymmenes maailman aikuisista on tänään ylipainoinen. Suomalaisista miehistä yli 60 prosenttia on ylipainoisia ja naisistakin jo puolet. Tanskassa ylipainoisia on lukumäärällisesti enemmän kuin normaalipainoisia.
Kyselytutkimusten mukaan liikuntaa harrastetaan enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Silti ihmiset jatkavat paisumistaan. Miten sellainen on mahdollista?
Vastaukseksi löytyy palaamalla ravinnon saannin kasvuun ja kulutuksen vähenemiseen, mutta se ei yksinään anna tyhjentävää vastausta, sillä jokaisen täytettävän suun raamit ovat tänään suuremmat kuin ennen, ja näin myös ravintoa tarvitaan luonnollisesti enemmän kuin ennen.
Syyn täytyy olla jossain muualla, kun niistä ilmeisin ei anna tyhjentävää vastausta. Meille kerrotaan mutta ei selitetä.
Voisiko se sittenkin hiipiä?
Voisiko ylipaino sitten todellakin hiipiä vartaloomme tietämättämme? Herää kysymys, johtuuko lihomisemme todellakin vain siitä, että syömme enemmän kuin aiemmin Miksi me tankkaamme ravintoa enemmän, vaikka kulutamme niin paljon vähemmän, kuin aiemmin? Voisiko lihomisemme johtuakin siitä, että saamme enemmän energiaa, koska tuiki tärkeiden ravintoaineiden tilalle on tungettu vain kemiaa, suolaa, vettä ja sokeria, jotka saavat ruoan kyllä maistumaan, mutta aitoa ja terveellistä se ei enää ole?
Syömässämme ravinnossa on nimittäin tapahtunut varsin merkittävä muutos viimeisen sadan vuoden aikana. Muutoksen nimi on sokeri. Syömme ja juomme nykyään henkilöä kohden monikymmenkertaisesti sokeria verrattuna esiisiimme. Sairastumme myös insuliiniaineenvaihdunnan sairauksiin huomattavasti laajalukuisemmin kuin esiisämme. Ja siis painamme suhteellisestikin enemmän kuin esiisämme.
Ihmetteletkö? Ethän sinä juurikaan syö sokeria! Vilkaisepa uudestaan suosikkiruisleipäsi tuoteselostetta. Kyllä, siellä on sokeria. Lisäksi me nautimme sokeria kaikenlaisissa piilomuodoissaan joka päivä: pullat, keksit, leivät, jäätelö, virvoitusjuomat, kastikkeet jne.
Näitä kuluu kohtuullisen paljon – erittäin merkittävää on, että syömme niitä päivittäin. Ja mikä ihmeellisintä, juuri tämän ryhmän ruokaaineita (hiilihydraatit) meitä on vuosikaudet kehotettu syömään enemmän. Nykyään, kiitos välillä liiankin kiihkeän karppauskeskustelun, asiaa ollaan oikaisemassa paremmalle kurssille. Oikealla tavalla, oikein toteutettuna ja oikeilla ruokaaineilla vähäisempi, mutta aidosti parempilaatuisten hiilihydraattien määrä ruokavaliossamme on meille hyväksi.
Täysin mahdollinen tehtävä
Mikä sitten avuksi, jotta saavutettaisiin sopivat mittasuhteet ja mahdollisimman terve elämä, kun arkielämämme on tupattu näinkin täyteen epäterveellisiä ansoja? Ensimmäinen etappi on, että tunnistamme, ymmärrämme ja hyväksymme ongelman lähteet, syyt ja seuraukset. Edellä kerrotun perusteella on ilmiselvää, että kiinnittämällä huomiota ensisijaisesti jokapäiväiseen ruokaamme saamme aikaan suurimmat, riittävän nopeat ja pitkäikäisimmät sekä ennen kaikkea henkilökohtaiselle terveydellemme tärkeimmät muutokset.
Meillä Suomessa on loistavat mahdollisuudet valmistaa ja syödä puhdasta, terveellistä, aitoa ja aidolta maistuvaa ruokaa. Pitää vain tietää, tai siis haluta oppia tietämään, mitä etsii ja mistä etsii. Se vaatii hieman vaivannäköä, mutta ei kohtuuttomasti, eikä se missään nimessä ole mahdoton tehtävä.
Ponnistelu on hyvä suhteuttaa siihen hyötymittakaavaan, jossa kaikilla henkilökohtaisilla toimillamme vaikutamme ensisijaisesti perheemme valintoihin, mutta myös muuhun lähiympäristöömme.
Lue myös: Pienikin laihtuminen on hyväksi
Liikunta on hyvä apulainen
Hyväksi avuksi matkalla terveempään, hoikempaan ja lopulta normaaliin kuosiin on liikunta. Väite, että liikkumalla ei laihdu, tyrmää liikunnan laihduttamiskeinona. Tosi on, että yksinään liikunta ei ole kaikkivoipa ja helppo laihdutuskeino.
Rasitusvaatimuksiltaan laihduttamismielessä liikunta on usein jopa liian vaativa ja kuluttava ”laihdutusmenetelmä”. Esimerkki: Jos satakiloinen henkilö kävelee tunnin päivässä, ja kerrallaan aina kuusi kilometriä, hän laihtuu teoreettisesti reilussa parissa kuukaudessa noin 4 kiloa eli vähemmän kuin puoli kiloa viikossa. Tämä sillä edellytyksellä, että hän syö saman verran kuin ennenkin, eikä ”korvaa” lisääntynyttä kulutustaan suuremmilla ruokaannoksilla.
Syömällä liikunnan lisäksi oikein voidaan painoa pudottaa kahdessa kuukaudessa puolet lisää. Kun siis liikunnan lisäksi nautitaan runsasravinteista puhdasta ruokaa sopivina annoksina ja vähennetään turhien lisäaineiden, säilytysaineiden ja sokerien saanti minimiin, ovat tulokset huikeita ja pitkävaikutteisia.
Laihdutusohjelmissa lipsahdetaan innon yltyessä helposti kohtuuttomuuksiin. Tässä nopean laihtumisen huumassa aletaan polttaa rasvan sijasta kehon lihasmassaa. Näin toimien kokonaishyvinvoinnin kannalta hyvä aie tyrkätään kerralla syvälle allikkoon.
Liikunnan ensisijainen tehtävä ei ole laihduttaminen vaan pitää liikuntaja hengitysja verenkiertoelimistö ikäisessään kunnossa. Laihduttajalle on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että painonpudottamisen aikainen harjoittelu sisältää riittävästi lihasmassaa ylläpitävää ja/tai lisäävää harjoittelua.
Kirjoittaja on ammattivalmentaja.
Lue myös:
