Hengitysilman haitalliset pienhiukkaset saattavat osaltaan selittää diabeteksen yleistymistä Yhdysvalloissa.
Diabetes Care -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa diabeteksen esiintyvyys alueella suureni prosentilla PM,25-hiukkasaltistuksen kasvaessa 10 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa.
Yhteys havaittiin myös lääneissä, joiden pienhiukkaspitoisuudet olivat virallisten raja-arvojen mukaisia. Diabetesta oli silti noin viidenneksen enemmän alueilla, joiden ilman PM2,5-pitoisuudet olivat suurimmat verrattuna puhtaimpiin alueisiin.
Tutkimusta varten tutkijat hankkivat piirikuntatason tiedot lähes koko maan vuosittaisista PM2,5-huipuista ja keskiarvoisista pitoisuuksista ja yhdistivät ne useista lähteistä kerättyihin terveystietoihin.
Eläinkokeissa PM2,5-altistus on johtanut diabetekseen viitttaaviin muutoksiin ylipainoisilla hiirillä luultavasti kroonisen tulehdustilan seurauksena. Mahdollisesti vastaava ilmiö tapahtuu ihmisissä. Aiemmissa tutkimuksissa diabeetikot on huomattu myös tavallista herkemmiksi ilmansaasteisiin liittyville sydänoireille.
Tutkijat huomauttavat, että vaikka he huomioivat monia diabeteksen riskitekijöitä, demografisia seikkoja ja muita taustamuuttujia, on silti mahdollista, että pienhiukkaspitoisuuteen liitetty vaikutus johtuu tutkimuksessa huomiotta jääneistä seikoista. Tämän vuoksi tuloksia kannattaa tulkita varoen.
Lähde: Diabetes Care 2010
Lue lisää:
Liiallinen hygienia osasyy nuoruustyypin diabeteksen yleistymiseen
Diabetesriski voi kasvaa traumaperäisen stressihäiriön myötä
