Harva diabeetikko yltää hyvään hoitotasapainoon

Diabetes on merkittävä kansansairaus, jonka moninaiset lisäsairaudet merkitsevät potilaille ongelmia ja aiheuttavat terveydenhuollolle huomattavaa kuormitusta. Diabeteksesta koituvat kustannukset Suomessa ovat vuosittain yli 500 miljoonaa euroa eli noin 11% terveydenhuollon kokonaisbudjetista. Tyypin 2 diabetes on Suomen kallein kansansairaus.

Hoidon hinta nousee 24-kertaiseksi, jos diabeetikko saa lisäsairauksia. Viime vuosikymmenen aikana on saatu selvää näyttöä siitä, että hyvällä sokeritasapainolla voidaan vähentää sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksia. Hyvä hoitotasapaino saavutetaan kokonaisvaltaisella hoidolla, jossa lääkkeillä on tärkeä rooli. Lisäsairauksien ehkäisemisen tulisi olla tärkein tavoite diabeteksen hoidossa.

Puolella ykköstyypin ja kolmanneksella kakkostyypin diabeetikoista tilanne hälyttävä

Tutkijalääkäri Timo Valle Kansanterveyslaitokselta on tutkinut diabeteksen hoitotasapainon kehittymistä 10 vuoden aikana. Sokeritasapainoa kuvaa HbA1c-arvo, josta käytetään myös nimitystä pitkäsokeri. Se kertoo keskimääräisesti veren sokeripitoisuuden mittausta edeltäneeltä kahdelta kuukaudelta. Pitkäsokerin määritys tehdään laboratoriossa tai pikamittauksena vastaanotolla. Pitkäsokerin pitäisi olla alle seitsemän, jotta lisäsairauksilta vältyttäisiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että huonossa hoitotasapainossa on puolet tyypin 1 diabeetikoista (HbA1c 8,5) ja viidennes tyypin 2 diabeetikoista (HbA1c 9,0). Tyypin 1 diabeetikoista vain viidennes ja tyypin 2 diabeetikoista kolmannes yltää alle seitsemän tavoitearvoon. ”Meidän täytyy hoitaa paremmin diabetesta sairastavia potilaitamme”, Valle toteaakin.

Paremman hoidon vaatimukseen yhtyy myös kansainvälisesti tunnettu diabetestutkijamme professori Hannele Yki-Järvinen HYKSin diabetesklinikalta. ”Kun tyypin 2 diabeetikoilla pitkäsokeriarvo on yli 9 prosenttia, se merkitsee jo erittäin suurta lisäsairauksien riskiä”, hän kertoo. Hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi jo prosenttiyksikön lasku pitkäsokeriarvoissa vähentää silmä- hermo- ja munuaismuutosten kehittymisen riskiä neljänneksellä. Myös sydäninfarktin, tyypin 2 diabeteksen suurimman ongelman, vaara vähenee merkittävästi.

Suomi edelläkävijä tehokkaassa hoitomallissa

Tulokset eivät ole pelkästään huonoja, vaan monella saralla on päästy eteenpäin. Tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapaino on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana. Sen sijaan tyypin 1 diabeteksen hoidon tuloksissa ei ole tapahtunut paranemista vuosien 1993 ja 2001 välisenä aikana.

Tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainon parantuminen johtuu pitkälti siitä, että kohonneen verensokerin hoito on nyt aggressiivisempaa kuin vuonna 1993. ”Terveyskeskuslääkärit aloittavat insuliinihoidon tavalla, jossa aikaisempiin tabletteihin lisätään vain perusinsuliini. Suomi on tässä edelläkävijä. Hoitomalli on levinnyt useisiin muihinkin maihin, esimerkiksi Britanniaan”, Yki-Järvinen kertoo.

Erityiskorvattavuuden epätasa-arvo kehityksen jarruna

Paras hoitotulos saadaan aikaan insuliinilla, joka pitää verensokerin tasaisena ympäri vuorokauden. Parhaimman hoidon käyttöönottoa hidastaa Suomen lääkekorvausjärjestelmä. ”Suomi on ainut maa maailmassa, jossa tutkimuksissa parhaaksi osoittautunut glargininsuliini ei ole erityiskorvattava tyypin 2 diabeetikoille eli tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikot ovat epätasa-arvoisia korvattavuuden suhteen”, kertoo Yki-Järvinen. Glargininsuliini vähentää puoleen myös liian alhaisesta sokerista johtuvat oireet, jotka ovat yksi insuliinihoidon merkittävimmistä sivuvaikutuksista.

Myös Diabetesliitto on lähestynyt päättäjiä parhaiden insuliinien täyskorvattavuuden puolesta. Diabetesliiton mukaan diabeetikoiden tulee olla tasa-arvoisessa asemassa diabeteslääkkeiden käyttömahdollisuuden ja korvattavuuden suhteen taloudellisesta asemasta ja diabetestyypistä riippumatta.