Ennen ja jälkeen: 70 kilon pudotus!

”Kun odotin toista lastani, neuvo­lan vaaka ei riittänyt punnitsemaan minua. Tuntui nöyryyttävältä, kun minun piti nousta kahdelle vaa’alle yhtä aikaa. Tiesin olevani ylipainoinen. Koin silti, etten voinut tehdä asialle mitään raskauden aikana.

Kuvittelin, että imettäminen laihduttaa. Liikakilot jäivät, ja aloin vältellä sosiaali­sia tilanteita. Piilotin vartaloni telttamaisiin, mustiin vaatteisiin. Halusin olla huomaa­maton ja pieni enkä korostaa olemustani värikkäillä vaatteilla. En mennyt enää juhliin. Kun lensimme lomalle, pelkäsin, mahdunko lentokoneen istuimeen. En saanut juoksevaa taaperoa kiinni, vaikka lyllersin hen­keni edestä.

Mietin, että olinpa ollut itsekäs, kun hankin lapsia. Enhän edes jaksanut leik­kiä heidän kanssaan!

Kiloista paasaami­nen masensi. En ole koskaan ollut laiha. Vitsailin painostani, mutta loukkaannuin, jos joku muu otti sen puheeksi. Laihdutusyritykseni epäonnistuivat, sillä aloitin dieetin maanantaina ja lopetin sen samana iltana. En jaksanut olla kärsivällinen. Halusin, että liikakilot lähtisivät heti.

Sitten menin flunssan takia terveyskeskukseen ja kohtasin inhimillisen lääkärin. Puhuimme pitkään ylipainoni riskeistä. Aloin ymmärtää, että sydämeni saattaisi pet­tää niin suuren kuor­man takia. Lääkäri ehdotti sairaalan laihdutus­ryhmää. Sieltä sain tuekseni ravitsemusterapeutin. Erittäin niukkaenerginen dieetti antoi alku­sysäyksen muutokselle, eikä se tuntunutkaan vaikealta.

Aloin kävellä monta kertaa viikossa 2–5 kilometriä kerrallaan. Motivaatio koheni, kun olosta tuli energinen ja vaatekoko alkoi pienentyä. Painoni putosi parissa kuu­kaudessa 30 kiloa.

Lue myös: Kootut suosikkidieetit

Rutiinitarkastuksessa sain yllät­täen keliakiadiagnoosin. Minulla ei ollut mitään tyy­pillisiä keliakian oireita, mutta silti suolinukkani oli tuhoutu­nut. Diagnoosi tarkoitti lähtöä lopuillekin huonoille hiilihyd­raateille.

Television laihdutusohjelmien innoittamana palkkasin avukseni personal trainer Igor Sergeevin. Hän teki heti selväksi, etten saa huijata tai valittaa. Hän kyllä näkisi, jos en jak­saisi tehdä enää yhtään toistoa.

En ymmärrä, miksi salilla mulkoillaan ylipainoi­sia. Eikö ole vain hyvä asia, että haluaa muu­tosta?

Lue myös: Miksi lihavat puhuvat itsestään niin rumasti?

Ensimmäisten treenien jälkeen tuntui kuin kehoani olisi hakattu. Yöllä en pystynyt kään­tymään sängyssä, koska minuun sattui niin paljon. Rintani ovat kadonneet treenatessa ja kehossani on roikkuvia kohtia. En silti vaih­taisi oloani entiseen.

Treenaan kuudesti vii­kossa. Voin kyykätä 70 kiloa selässäni ja kääntää 100-kiloisia traktorinrenkaita. Kehoni koostumus on muuttunut täysin. Läskin tilalle on tullut lihaksia.

Lue myös: Muotidieetit puntarissa

Meikkasin, laitatin kynteni ja ostin asus­teita ja tuoksuja. Kuljin samoissa tummissa vaatteissa, koska isojen tyttöjen vaatteet ovat kalliita.

Rakastan muotia, joten elämänmuutos on tullut kalliiksi. Uusiin vaatteisiin on kulunut tuhottomasti rahaa. Olen pienentynyt koosta 60 kokoon 42–44. Muutos on yhdeksän vaatekokoa.

Haluan laihtua vielä 15 kiloa, mutta en suhtaudu kiloihin pakkomielteisesti.

Suosin korkeavyötäröisiä housuja, sillä niillä saan kurottua löysän vatsanahkan tiiviiseen kasaan. Uusia mittoja on vaikea hahmottaa, var­sinkin kun ne muuttuvat koko ajan. En ole nytkään siro, vaan ennemminkin pitkä ja har­teikas amatsoni. Tyylini on nuorekas ja naisellinen. Pidän jakuista, mekoista ja neuletakeista. Toisinaan puen ylisuuren neuleen, leggingsit ja Converse-tossut.

Mieheni on entinen SM-tason pesä­palloilija ja urheilee yhä. Hän ei ole kommentoinut ulkonäköäni lihavana.

On uskomatonta, että normaalipainoisena saa parempaa palvelua kuin lihavana. Ennen kohtelu oli toisenlaista, kun kävin kaupassa. Puistattaa ajatella, miten ylipainoiset luokitellaan tyh­miksi, laiskoiksi ja saamattomiksi.

Muiden mielestä olin ennenkin itsevarma. Itse ajattelen, että itseluottamukseni on kasva­nut nollasta kahteensataan.

Olen katsellut parin vuoden takaisia kuvia, ja miettinyt, olinko todella noin iso. Haluaisin halata sen aikaista itseäni: Kyllä se siitä.

Lue myös: Nuori nainen laihdutti 62 kiloa

Voitin Miss Plus Size -kilpailun tammikuussa 2017. Haluan olla hyvä esikuva siitä, ettei tarvitse olla langanlaiha, vaan voi kantaa kurvinsa ylpeydellä ja silti olla urheilullinen!

Haluan tehdä työtä kiusaamista vastaan. Olen myös lupautunut lähteä kouluihin kertomaan, miten vääristyneen kuvan some antaa meille ulkonäöstä ja painosta. Minäkin saan itsestäni oikein hoikan kuvan, kun tarpeeksi monta ruutua napsin ja kiemurtelen mitä ihmeellisimpiin asentoihin.

Nyt aletaan raivaamaan tietä terveellisen itsensä hyväksymisen puolesta!