Terve.fi

Diabetes: Uusi Käypä hoito -suositus ilmestyi, mikä muuttui?

Diabetes: Uusi Käypä hoito -suositus ilmestyi, mikä muuttui?
Uusi hoitosuositus tuo joitakin muutoksia siihen, miten diabetes pitäisi hoitaa - oli kyse sitten tyypin 1 diabeteksesta tai tyypin 2 diabeteksesta. Lue ydinkohdat.
Julkaistu: 23.3.2016

Uusi hoitosuositus tuo joitakin muutoksia siihen, miten diabetesta olisi tutkitusti hyvä hoitaa – oli kyse sitten tyypin 1 diabeteksesta tai tyypin 2 diabeteksesta. Lue ydinkohdat.

Mitä diabeteksen hoitosuunnitelmassa pitäisi olla? Nyt tähänkin saadaan entistä perusteellisempaa kättä pitempää, kun diabeteksesta on ilmestynyt päivitetty Käypä hoito -suositus (22.3.2016).

Suosituksessa kuvataan entistä tarkemmin hoitosuunnitelman perusteet ja hoitosuunnitelma.

Mukaan on liitetty myös esimerkkipotilaan hoitosuunnitelma, josta saa käsityksen siitä, miten suunnitelmassa on hyvä kuvata hoitotavoitteet ja keinot sekä sopia seuraavista käynneistä.  

Omahoidon merkitystä painotetaan

– Diabeteksen hoito, omahoidon ohjaus ja tuki on suunniteltava aina yksilöllisesti, painotetaan suosituksessa.

Omahoitoa täytyy tukea. Elämäntilanteella ja potilaan psyykkisillä, sosiaalisilla ja taloudellisilla voimavaroilla on keskeinen merkitys sen kannalta, miten hoito saadaan toteutumaan.

Psykososiaalinen tuki pitää ottaa mukaan hoitoon ja myös hoitosuunnitelmaan. Hoidon suunnitteluun pitäisi jo aikaisessa vaiheessa kytkeä myös sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutuksen näkökulma.  

Luokittelu ei ole keskiössä – vaikeusaste tärkeämpää

Koska diabeteksen luonne saattaa muuntua, kun tauti etenee, ei suosituksessa linjata erillisiä suosituksia tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen.

Tärkeämpää kuin luokitella potilaan diabetes johonkin alaryhmään on ottaa huomioon taudin vaikeusaste ja pyrkiä komplikaatioita ehkäisevään hoitoon, linjataan suosituksessa.

Luokitteluhan on sangen epätarkkaa, vaikka arkipuheessa puhutaan viljalti tyypin 2 diabeteksesta. Tyypiltä 2 puuttuvat kuitenkin selkeät diagnostiset kriteerit, ja kyseessä on varsin monenkirjava sairausryhmä.

Tyypin 2 diabetes, jota joskus kutsutaan kansanomaisesti aikuistyypin diabetekseksi, yleistyy maailmanlaajuisesti. On arvioitu, että jopa puolella tyypin 2 diabeetikoista ei ole diagnoosia.

Suomessa tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on suurinta maailmassa: vuonna 2008 alle 15-vuotiailla 62/100 000.  

LDL-kolesterolin tavoite

Vanhaa tuttua sanomaa on esimerkiksi sen painottaminen, että diabeteksen hoidossa – ja ehkäisyssä – keskeistä on elämäntapahoito ja elämäntapaohjaus.

Dyslipidemioiden eli veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoidosta on tehty uudet linjaukset.

Diabeetikoiden riski sairastua valtimotauteihin on suuri. LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitearvo on diabeetikoilla alle 2,5 mmol/l. Jos terveelliset elintavat eivät riitä, on syytä käyttää statiinilääkitystä, todetaan suosituksessa.

Statiinihoidon avulla pystytään vähentämään diabeetikoiden kokonaiskuolleisuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, osoittavat useat tutkimukset. Statiinien on havaittu vähentävän myös diabeetikoiden sydän- ja aivoinfarkteja.  

Verenpaineen tavoite

Verenpaineessa diabeetikoiden tavoite on alle 140/80 mmHg. Elintapoihin pitää kiinnittää huomiota jo silloin, kun verenpaine ylittää 120/80 mmHg.  

Uudet ”glukoosinpoistajat” mukana

SGLT-2:n estäjät, joita on kansanomaisesti kutsuttu sokerinpoistajiksi ja glukoosinpoistajiksi, sijoitetaan suosituksessa hyperglykemian hoidon interaktiivisiin kaavioihin.

SGLT-2:n estäjiä voidaan suosituksen mukaan käyttää monoterapiana tai yhdistettynä muihin glukoosipitoisuutta pienentäviin lääkkeisiin, myös insuliiniin. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää pioglitatsonin kanssa, sillä yhteiskäytöstä GLP-1-analogien kanssa ei ole tutkimusnäyttöä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joita laaditaan hoitopäätösten pohjaksi lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille sekä potilaille.

Lähteet:

Lue myös:

1 kommentti