Terve.fi

Miten tyypin 2 diabetes todetaan?

Kakkostyypin diabetes löydetään usein ilman oireita, mutta yleinen väsymys, heikotus ja tihentynyt virtsaamistarve voivat olla diagnoosiin johtamassa.

Lääkäri voi epäillä diabetesta esitietojen, sukuhistorian, löydösten sekä oireiden perusteella. Diagnoosi varmennetaan laboratoriokokeilla, joihin kuuluu olennaisena verensokerin mittaaminen. On tärkeää määrittää, mikä on veren sokeripitoisuus syömättä eli niin sanottu paastoarvo, joka otetaan yleensä aamulla yöllisen paaston jälkeen. Lisäksi voidaan tutkia elimistön reagointia sokeriin; paastotilassa ja kaksi tuntia sokerinesteen nauttimisen jälkeen mitataan veren sokeritaso. Myös insuliinin eritystä voidaan mitata. On myös olemassa verikoe pitkäaikaisten sokeritasojen arvioimiseksi.

Normaali

IGT

IFG

Diabetes

Paastoarvo (mmol/l)

  • ≤ 6.0 (WHO)
  • ≤ 5.5 (ADA)

  • 6.1–6.9 (WHO)
  • 5.6–6.9 (ADA)

≥ 7.0

Rasituskokeen kahden tunnin arvo (mmol/l)

7.8–11.0

> 11.0

Satunnainen arvo oireisella henkilöllä (mmol/l)

> 11.0

Diagnoosikriteerit laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden perusteella

  • WHO = Maailman terveysjärjestö
  • ADA = American Diabetes Association
  • IGT = heikentynyt glukoosinsieto
  • IFG = suurentunut paastoarvo

Taulukot: Käypä Hoito

WHO:n diagnoosiraja on aamupaastoarvo (fP-gluk) 7 mmol/l tai sen yli kahtena eri päivänä mitattuna. Lisäksi satunnaisena kertamittauksena yli 11 mmol/l arvo viittaa jo suoraan vahvasti diabetekseen. Kakkostyypin diabetes löydetään usein ilman oireita, mutta yleinen väsymys, heikotus ja tihentynyt virtsaamistarve voivat olla diagnoosiin johtamassa. Infektioherkkyys, hermoperäiset säryt, masennus ja näön huononeminen voivat myös viitata diabetekseen.

Voimakas laihtuminen, isot virtsamäärät ja jano viittaavat enemmän tyypin 1 diabeteksen suuntaan. Virtsassa esiintyvä sokeri voi olla diabetekseen liittyvää, muttei ole täysin luotettava diagnosointiperuste munuaisten virtsansokerin yksilöllisen erityskynnyksen takia. Joillakin henkilöillä voi joissain tilanteissa ajoittain karata sokeria virtsaan normaaleillakin veren sokeritasoilla.

Pitkäaikaissokerin mittaus eli HbA1c (sokeroitu hemoglobiini) ei ole yksinään alkuvaiheessa luotettava. Mitattava suure kuvaa yleistä sokeritasoa viimeisten kuukausien aikana, joka voi taudin alkuvaiheessa olla vielä normaalitasolla. Selkeästi koholla ollessaan se kuitenkin viittaa vahvasti diabetekseen.

  • heikentynyt sokerinsieto todetaan, jos kahden tunnin sokeritestin arvo laskimoveren plasmasta on välillä 7,8-11 mmol/l
  • kohonnut paastosokeri todetaan, jos veren plasman paastoarvo on 6,1-6,9 mmol/l
  • kohonnut paastosokeri ja heikentynyt sokerinsieto ovat diabeteksen esiasteita enteillen tulevaa diabetesta. Kyseisiin ilmiöihin, etenkin heikentyneeseen sokerinsietoon, liittyy selkeästi lisääntynyt sydän- ja valtimotapahtumien vaara.
Julkaistu: 19.2.2010
Kommentoi »