Terve.fi

Kohonnut verenpaine: uusi hoitosuositus muuttaa rajoja


Näin linjataan juuri julkaistussa kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksessa: Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Myös hoitotavoitetta on hivenen muutettu. Kotimittausten roolia korostetaan.

Näin linjataan juuri julkaistussa kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksessa:

Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Myös hoitotavoitetta on hivenen muutettu. Kotimittausten roolia korostetaan. Lisäksi tuodaan esille, etteivät lääkärit saisi vain mekaanisesti uusia verenpainelääkereseptejä.

Vielä tammikuussa kohonneen verenpaineen Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Antti Jula arvioi, ettei hoidonaloittamisarvoihin tule olennaisia muutoksia, mutta toisin kävi.

Elintapahoito keskeinen: vähemmän suolaa

Elintapamuutoksia pidetään uudessa suosituksessa keskeisenä osana kohonneen verenpaineen hoitoa. Jotta tässä onnistuttaisiin, vaaditaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa.

Katse käännetään riskien vähentämiseen. Keskeisinä riskeinä pidetään sitä, että saadaan ruuasta liikaa natriumia, käytetään runsaasti alkoholia, liikutaan vähän ja painoa on kertynyt liikaa.

-Uusi suositus korostaa suolan käytön vähentämisen merkitystä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa, sanoo LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri Antti Jula.

Päivittäinen suolansaanti tulisi vähentää suomalaisten nykytasolta noin puoleen, aikuisilla alle viiteen grammaan, toteaa Jula.

Kotimittaus ennen lääkettä

Lääkitys tulee aloittaa, ellei elintapahoidoilla onnistuta laskemaan painetta, todetaan suosituksessa.

-Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia, kertoo Jula.

Uusi Käypä hoito suositus nostaa tapetille myös kotimittausten tärkeyden. Kansainvälisistä suosituksista poiketen suomalainen suositus linjaa, että pitää varmistaa verenpainetaso kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin avulla, ennen kuin aloitetaan lääkitys.

Lääkehoitoa suositellaan, jos:

-Vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on elintapahoidoista huolimatta vähintään 140 mmHG tai diastolinen vähintään 90 mmHg ja

-kotona itse mitattu systolinen painetaso on vähintään 135 mmHg tai diastolinen painetaso vähintään 85 mmHg tai

-verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä systolisen paineen päivätaso on vähintään 135 mmHg tai diastolinen päivätaso vähintään 85 mmHg.

Aiemmassa suosituksessa lääkehoitoa suositeltiin painetasolla 160/100 mmHg ja esimerkiksi diabeteksen, munuaissairauksien ja sepelvaltimotaudin kohdalla tasolla 140/90 mmHg.

Lisätään yhdistelmälääkehoitoa – beetasalpaaja ei aina käy

Lääkehoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella, paaluttaa uusi suositus. Jos tulee haittavaikutuksia, vaihdetaan toiseen lääkkeeseen. Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmälääkehoitoa.

-Erityisesti ACE:n estäjiin tai ATR-salpaajiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. Suomessa runsaasti käytettäviä beetasalpaajia suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista, kuvailee Jula.

Ei mekaanista reseptinuusintaa

Verenpaineen seuranta toteutetaan lähinnä kotona kotimittauksin. On yksilöllistä, paljonko tarvitaan seurantakäyntejä ja laboratoriokokeita.

Ei ole hyväksyttävä käytäntö uusia reseptejä mekaanisesti ilman tilannearviota, linjaa uusi suositus.

Uudet hoitotavoitteet

Aiemmassa suosituksessa yleinen tavoitetaso oli 140/85 mmHg. Juuri ilmestyneessä päivityksessä tasoksi on määritelty 140/90 mmHg. Uudessa suosituksessa esille tuodaan myös kotimittauksien painetasoja.

Yleinen hoitotavoite alle 140/90 mmHg (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 135/85).

- Yli 80-vuotiailla tavoitetaso alle 150/90 mmHg (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 140/85).

- Potilailla joilla on diabetes alle 140/80 mmHg (aiemmassa suosituksessa 130/80). Uudessa suosituksessa diabeetikkojen tavoitetaso kotona alle 135/75 ja ambulatorinen päivätaso alle 135/80.

- Alle 130/80 mmHg (kotitaso alle 125/75 ja ambulatorinen päivätaso alle 130/80), jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen nefropatiaan liittyy albuminuria (U-Alb > 300 mg/vrk tai U-Alb/Krea >30 mg/mmol) ja tavoite on haitoitta toteutettavissa.

Suunta Suomessa: diastolinen kääntyi nousuun

Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta lähtien. Hyvä suunta näyttää kuitenkin tyssähtäneen 2000-luvulla: vuosikymmenen lopulla diastolinen paine on kääntynyt uudestaan nousuun.

On arvioitu, että suomalaisista aikuisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Noin miljoona käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Heistä vain noin 40 prosentilla paine on hoitotavoitteessa.

Mikä vikana, kun lääke ei tunnu tehoavan?

Voi olla, että syy on siinä, ettei sitouduta hoitoon riittävästi, lääkeannos on riittämätön tai lääkeyhdistelmä huono. Voi olla niinkin, että diureettihoito on puutteellinen tai potilas saa ravinnostaan liikaa natriumia. On olemassa myös yksilöllisiä eroja eri ihmisten lääkevasteissa ja lääkeaineinteraktioissa.

Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että kohonnut verenpaine aiheuttaa noin 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuodessa.

Lähteet: Kohonneen verenpaineen Käypä hoito suositus, Käypä hoidon tiedote 23.9.2014, Käypä hoidon vanha potilasversio/kohonnut verenpaine (8.10.2010)

Julkaistu: 23.9.2014