Terve.fi

Yleistietoa dementiasta


Mitä dementia on ja mikä sen aiheuttaa? Periytyykö dementia?

Dementia on kokonainen oireyhtymä, jonka aiheuttaa elimellinen, aivoja vaurioittava sairaus. Dementia ilmenee siis yksilöllisesti ja moni-ilmeisesti riippuen siitä, missä kohtaa aivoissa vaurioittava sairaus pääsee tekemään tuhojaan. Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila, joka heikentää sairastuneen sosiaalista ja ammatillista toimintaa. Oireet voivat olla etenkin alkuvaiheessa lieviä ja usein varma diagnoosi voidaan tehdä vasta tilan kehityttyä pidemmälle. Dementia ilmenee yleensä vanhemmalla iällä; nuoruusiän dementoituminen on harvinaista mutta mahdollista. Dementia ei ole diagnoosi vaan oire. Dementian taustalta on useimmiten löydettävissä tilan aiheuttava sairaus tai sairauksia. Alzheimerin tauti on dementian yleisin aiheuttaja.

Dementian aiheuttaja

Dementoitumisen taustalta voi löytyä useita eri tekijöitä ja joskus samalla potilaalla on löydettävissä useampikin aiheuttaja. Hoidettavissa oleva tila saattaa johtua esimerkiksi jostain yleissairaudesta, masennuksesta, lisämunuaisen toiminnan häiriöstä, maksan tai munuaisen vajaatoiminnasta tai vaikkapa vain B-12-vitamiinin liian vähäisestä saamisesta. Etenevää ja pysyvää dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat aivonverenkierrolliset ja degeneratiiviset eli keskushermostoa rappeuttavat aivosairaudet. Dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat mm. Alzheimerin tauti, Vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale dementia, Frontotemporaalinen dementia, toistuvat pienet aivoinfarktit, aivonestekierron häiriöt, pitkäaikainen alkoholin käyttö, pitkäaikainen altistuminen liuottimille, merkittävä ravintotekijöiden puutteellisuus, aivokasvaimet, Creutzfeldt-Jakobin tauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti sekä pään vammat.

Dementian seuranta

Dementiapotilas tarvitsee seurantaa. Seurannan tärkeys korostuu eritoten silloin, kun potilas on vielä kotihoidossa. Vanhusten hoitopaikat ovat useissa Suomen kunnissa ns. kiven alla. Jos dementian etenemiseen ja laitoshoidon tarpeeseen ei ole varauduttu riittävän ajoissa, voidaan joutua tilanteeseen, jossa raskashoitoista ja huonokuntoista vanhuspotilasta hoidetaan useita kuukausia kotona riittämättömin resurssein tai terveyskeskuksen infektioalttiilla akuuttivuodeosastolla. Aikaisessa vaiheessa tehdyt suunnitelmat ja potilaan tilan kehittymisen seuranta edistävät oikea-aikaisten hoitopäätösten tekoa.

Dementian periytyvyys

Dementian aiheuttajina on suuri määrä erilaisia sairauksia, joista osa on jossakin määrin periytyviä ja osa ei. Dementian sinänsä ei siis voi sanoa olla periytyvää. Esimerkiksi Alzheimerin tautiin liittyy riskitekijägeenejä, jotka periytyvät. Nämä geenit eivät kuitenkaan tarkoita, että kyseinen henkilö sairastuu Alzheimerin tautiin, vaan ne lisäävät riskiä sairastua. Nämä geenit ovat myös harvinaisia ja yleensä Alzheimerin tautikaan ei ole perinnöllinen.

Dementian yleisyys

Mitä vanhempaan ikäluokkaan edetään, sitä yleisempää se on. Alle 65-vuotiailla se ei ole yleistä, mutta yli 85-vuotiaista jopa joka viidennellä on todettavissa dementia. Suomessa on tätä nykyä noin 200 000 jonkinasteisesta dementiasta kärsivää. Noin 70 prosenttia heistä sairastaa Alzheimerin tautia. Tautiin liittyvä dementia on yksi tärkeimmistä laitoshoidon tarvetta lisäävistä sairauksista.

Dementian ennuste

Dementia on useimmiten etenevä tila. Sen edettyä riittävän pitkälle sairastuneen kyky huolehtia itsestään huononee, jolloin joudutaan turvautumaan muiden apuun. Ensi vaiheessa voidaan turvautua kodinhoidon tai omaishoitajan palveluihin; myöhemmin hyvä hoito on yleensä tarjottavissa vain laitosolosuhteissa.Dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat sen luonteisia, että oireet ovat yleensä pysyviä eikä tilanteeseen saada lääkitykselläkään merkittävää parannusta. Alzheimerin tautiin on tullut uusia lääkkeitä, joilla taudin etenemistä voidaan jossakin määrin hidastaa, mutta mistään parantavasta hoidosta ei tässäkään voida puhua.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Muistisairaudet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017

Tietoa potilaalle: Alzheimerin tauti, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2015

Alzheimerin tauti, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Julkaistu: 5.4.2018