Barrettin ruokatorvi

Barrett itsessään on vielä hyvänlaatuinen muutos eli siinä nähdään oikeanlaista kudosta väärässä paikassa (suolen limakalvoa ruokatorvessa, ns suolimetaplasia). Barrettin limakalvoon tiedetään liittyvän kuitenkin pahanlaatuistumisen riski. Elinikäinen syöpäriski on n. 0,5 %/vuosi.  Barrettin limakalvoon liittyy erityisesti ruokatorven adenokarsinooman eli limakalvon rauhassolukosta peräisin olevan syövän riski. Barrett ei kehityttyään kuitenkaan koskaan muutu suoraan syöväksi vaan etenee välivaiheiden kautta, joita kutsutaan dysplasiaksi.  

Dysplasia suositellaan nykyään jaoteltavan kaksiportaisesti matala- ja korkea-asteiseksi. Dysplastinen solukko on jossain määrin ”karannut” ympäröivän elimistön ja geenien ohjaamasta kasvunsäätelystä, mutta nämä solut eivät kykene syöpäsolukon tavoin tuhoamaan ympäröivää solukkoa ja ne ”kunnioittavat” naapurikudoksia eli eivät tunkeudu limakalvorauhasia rajaavan tyvikalvon läpi. Syöpäriski liittyy myös Barrettin limakalvon pituuteen. Riskiä lisää, jos Barrett -muutosta on yli 8 cm:n matkalla ruokatorvessa eli kyseessä on ns. pitkä Barrett. Muita syöpäriskiä lisääviä tekijöitä ovat miessukupuoli ja tupakointi.

Seurantaa harkitaan seuraavalle potilasryhmälle: yli 50 vuoden ikä, miessukupuoli, tupakointi sekä kookas palleatyrä, toistuva ruokatorven haavauma tai ahtauma, ylipainoiset tai pitkäaikaiset refluksitaudin oireet, jos kaksi tai enemmän näistä kriteereistä täyttyy. Seurantakriteerit voivat vaihdella hieman alueellisen resursoinnin mukaan.

Kun potilaalla todetaan Barretin limakalvoa ruokatorvessa yli 8 cm:n matkalla tai lyhyeen Barrettin lisäksi muita syövän riskitekijöitä, hänelle suositellaan nykytiedon valossa happosalpaajalääkitystä tarvittaessa kuuri- tai pysyväisluontoisesti närästysoireisiin sekä 3-5 vuoden välein tähystys- ja koepalaseurantaa. Seurannan piiriin otettavan potilaan tulee olla tarvittaessa leikkauskelpoinen ja hyötyä ruokatorven poistoleikkauksesta.

Jos Barret -muutoksessa todetaan jo syövän esiaste eli dysplasia, riippuvat jatkotoimenpiteet dysplasian asteesta. Matala-asteista ja epävarmaa dysplasiaa voidaan seurata 6 – 12 kk välein tapahtuvalla tähystyksellä ja runsailla koepaloilla. Toistuvassa korkea-asteen dysplasiassa, jonka kaksi kokenutta patologia ovat koepaloista varmistaneet, potilas lähetetään kirurgin arvioon ruokatorven poistoleikkausta varten, mikäli leikkaukselle ei ole ehdottomia vasta-aiheita ja potilas ei sitä vastusta. Leikkauksessa potilaan ruokatorvi poistetaan kokonaan ja mahalaukun yläosasta muotoillaan uusi ”ruokatorvi” entisen tilalle.

Barrettlöydös

Seurantaväli

Ei dysplasiaa

3 – 5 vuotta (riippuen muista riskitekijöistä)

Epävarma dysplasia

6 – 12 kk

Lievä dysplasia

6 – 12 kk (jos kahdesti, sitten 12 kk välein)

Vaikea dysplasia

3 kk PPI ( x 1 – 2) hoidon jälkeen