Pallea on poikittainen lihas rinta- ja vatsaontelon välissä. Ruokatorvi kulkee rintaontelosta vatsaonteloon pallealihaksen läpi ns. hiatusaukosta. Ruokatorvi liittyy mahalaukkuun 3-4 cm pallealihaksen alapuolella. Palleatyrässä mahalaukun yläosa liukuu hiatusaukon yläpuolelle.
Pallealihaksen hiatusaukko voi olla väljä synnynnäisesti tai se voi väljetä iän myötä. Ruokatorven ja pallean väliset kiinnitysrakenteet voivat heiketä, mikä altistaa tyrälle. Muita altistavia tekijöitä ovat ylipaino, raskaus ja pitkäaikainen fyysinen ponnistelu.
Palleatyrä ei yleensä aiheuta oireita
Suurin osa potilaista on oireettomia, vaikka palleatyrä altistaa närästykselle. Toisaalta refluksitautia sairastavista 70 %:lla on palleatyrä. Mahalaukun tähystyksessä todettu palleatyrä on oireettomalla potilaalla sivulöydös, jolle ei tarvitse tehdä mitään.
Tavanomaiseen palleatyrään (liukutyrä) liittyviä oireita ovat närästys, röyhtäily, ruokasulan nousu suuhun (regurgitaatio) ja nielemisvaikeudet. Verenvuotoa voi aiheuttaa limakalvon haava, joka voi olla seurausta ruokatorven hankautuessa hiatusaukon reunaan.
Huomattavasti harvinaisemmassa ns. paraesofageaalisessa tyrässä osa mahalaukusta luiskahtaa pallean yläpuolelle ruokatorven vierestä. Oireita ovat esimerkiksi nielemisvaikeus, kipu ja pahimmassa tapauksessa jopa mahalaukun puhkeama.
Palleatyrän diagnoosi
Palleatyrä diagnosoidaan mahalaukun tähystyksellä. Paraesofageaalityrän selvittämiseksi tarvitaan lisäksi varjoainekuvaus.
Palleatyrän hoito
Oireetonta palleatyrää ei tarvitse hoitaa. Leikkaushoitoon ryhdytään, jos on selvä tyrä ja siihen liittyviä hankalia oireita. Leikkauksessa pallealihaksen hiatusaukko tiivistetään ompelemalla ja lähes aina toimenpiteeseen liitetään närästysoireet poistava fundoplikaatio. Fundoplikaatiossa mahalaukun huppuosa kierretään ruokatorven ympäri takaiskuventtiiliksi, jolloin mahanesteen virtaus ruokatorveen estyy. Leikkaus tehdään pääsääntöisesti tähystystekniikalla.
