Terve.fi

Astman kaltaisia sairauksia

Astman kaltaisia sairauksia
Astmaa vai ei? Astman diagnosointi voi olla hankalaa, sillä monella muullakin taudilla on astman kaltaisia oireita.
Teksti
Julkaistu: 20.1.2019
Astma on keuhkosairaus, johon liittyy keuhkoputkien pitkäaikainen tulehdus ja supistumisherkkyys. Astman tyypillisiä oireita ovat limaneritys, yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Astman diagnosointiin (=taudin määritys) voi liittyä vaikeuksia, koska muiden tautien aiheuttamat oireet saattavat olla hyvinkin samankaltaisia. Tavallisia erotusdiagnostiset vaikeudet ovat erityisesti keuhkoahtaumataudin ja sydänsairauksien suhteen.

Keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumatauti (COPD) on keuhkojen sairaus, jossa ilmenee samanaikaisesti kaksi eri sairaustilaa; krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma eli emfyseema. Lisäksi keuhkoahtaumataudille on ominaista hengitysteiden ahtautuminen. Keuhkoahtaumataudista käytetään paljon lyhennystä COPD, joka tulee englanninkielen sanoista chronic obstructive pulmonary disease.

Krooninen keuhkoputkentulehdus

Krooninen keuhkoputkentulehdus voi olla esimerkiksi seurausta vuosien altistumisesta keuhkoputkia ärsyttävälle tupakansavulle, joka on aiheuttanut jatkuvan tulehduksen myötä limakalvon vaurioitumisen. Tämän seurauksena keuhkoputkien limaneritys lisääntyy. Kroonisen keuhkoputkentulehduksen tavallisin oire on päivittäinen yskä ja limannousu keuhkoista. Tupakoitsijalla tämä on niin kutsuttua tupakkayskää.
Kroonista keuhkoputkentulehdusta sairastavan oireet voivat muuttua hankaliksi hengitystieinfektioiden yhteydessä, jolloin limaa muodostuu runsaasti ja ilmatiet ahtautuvat aiheuttaen hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista. Taudin edetessä oireiden pahenemisvaiheita tulee toistuvasti ja tiheämmin muistuttaen astmakohtauksia. Näitä oireita pystytään yleensä lievittämään samoilla lääkkeillä, joita käytetään astman oireiden hallinnassa ja tämä luonnollisesti saattaa vaikeuttaa tautien erottamista toisistaan.
Kroonisen keuhkoputkentulehduksen on tutkittu lisäävän keuhkoahtaumataudin riskiä merkittävästi. Keuhkoahtaumatautiin liittyvässä kroonisessa keuhkoputkentulehduksessa yskää ja limannousua ilmenee kolmena kuukautena vuodessa, vähintään kahtena peräkkäisenä vuotena.
Akuutti keuhkoputkentulehdus on eri asia ja tarkoittaa tavallisten virusten ja – bakteerien aiheuttamaa hengitysteiden tulehdusta, joka kestää yleensä tervekeuhkoisilla muutaman viikon.

Keuhkolaajentuma eli emfyseema

Keuhkolaajentumassa eli emfyseemassa keuhkokudosta tuhoutuu jatkuvassa tulehduksessa. Tulehdus johtaa sidekudoksen muodostumiseen keuhkoissa, eli hengitysteiden fibroosiin. Keuhkot menettävät tällöin joustavan elastisen rakenteensa. Tämä johtaa hengitystoiminnan vakavaan häiriöön; hengityskaasujen vaihtoon osallistuvaa kudosta tuhoutuu ja uloshengityksessä keuhkokudos romahtaa kasaan. Keuhkojen tyhjentäminen eli uloshengitys vaikeutuu. Hengenahdistus ja limaneritys ovat tavallisia oireita ja hengitystieinfektiot saattavat aiheuttaa keuhkolaajentumaa sairastavalle hyvin vaikeita, sairaalahoitoa ja jopa tehohoitoa vaativia hengitysongelmia.
Keuhkoahtaumatautiin kuuluvat siis tavallisesti edellä mainitut sairaustilat yksilöllisin painotuksin. Keuhkoahtaumaan voi liittyä erityisiä diagnostisia ongelmia tilanteisiin, joissa keuhkoahtaumaa sairastava sairastuu lisäksi astmaan ja tiedossa ei ole mitään muita astmadiagnoosia tukevia tekijöitä, kuten lapsuudenaikaisia toistuvia hengenahdistuskohtauksia tai allergioita. Vaikean ja pitkäaikaisen astman aiheuttama pysyvä hengitysteiden ahtauma voi myös olla työlästä erottaa tupakan aiheuttamasta keuhkoahtaumasta. Yleensä diagnoosi kuitenkin lopulta varmistuu käyttämällä erityistutkimuksia ja tarkoin kontrolloituja lääkehoitokokeiluja.
Tupakointi on keuhkoahtaumataudin merkittävin aiheuttaja. Keuhkoahtaumatautia voidaankin pitää pitkäaikaisen tupakoinnin seurauksena. Kaikki tupakoitsijat eivät kuitenkaan sairastu keuhkoahtaumatautiin, eikä keuhkoahtaumatauti aina johdu pitkäaikaisesta tupakoinnista. Keuhkoahtaumatauti voi aiheutua ei-tupakoitsijalle ulko- ja sisäilman saasteiden tai tupakansavulle altistumisen seurauksena. Tietyt entsyymipuutostilat saattavat johtaa hyvinkin vaikeaan keuhkoahtaumatautiin erityisesti tupakoitsijoilla. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi alle 45-vuotias henkilö, joka kärsii vaikeista hengitystieoireista ja keuhkojen toimintahäiriöistä. Jos suvussa esiintyy varhaisella iällä keuhkoahtaumatautia, on mielekästä tehdä keuhkojen toimintakoetutkimukset ja määrittää alfa-1-antitrypsiini-entsyymin pitoisuus verikokeella. Alfa-1-antitrypsiini entsyymin puutos voi johtaa vaikeaan keuhkoahtaumaan nuorella iällä, jolloin tupakointia ja tupakansavulle altistumista on vältettävä kaikin keinoin.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnan aiheuttamat oireet erityisesti vanhemmalla ihmisellä saattavat olla vaikeasti astmaoireista erotettavissa. Vajaatoiminnassa sydämen kyky pumpata vasemmasta kammiosta verta elimistöön on heikentynyt. Tavallisia oireita ovat huono rasituksensieto, hengenahdistus rasituksessa ja ajoittain levossa, turvotukset, yskä ja hengityksen vaihteleva vinkuminen. Oireena voi olla myös yleinen suorituskyvyn lasku ja väsymys, yölliset hengenahdistukset, ajoittaiset oireilun vaikeutumiset, joihin liittyy nesteen kertyminen keuhkoihin ja hengityksen vinkuminen.
Sydämen vajaatoiminnan syyt ovat moninaisia. Tavallisia aiheuttajia ovat sepelvaltimotaudin runtelema sydänlihas, hoitamaton verenpainetauti, erilaiset sydänlihasviat ja sydämen läppien rakenneviat ja sydänlihastulehdukset. Vasemman kammion pumppauskyky ja sydämen läppien tila voidaan nykyään luotettavasti määrittää sydämen ultraäänitutkimuksella, joka on käytännössä erikoislääkärin suorittama tutkimus. Astmaa muistuttavat eniten sairauden oireiden vaikeusasteen vaihtelu, yölliset hengenahdistukset ja ajoittain kuultava nesteen kertymisestä aiheutuva hengityksen vinkuminen ja yskiminen. Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan nykyäänkin toisinaan virheellisesti astmana, jolloin diagnoosi on asetettu riittämättömiin tutkimuksiin perustuen.
Mielenkiintoinen puoli asiassa on myös tavallisten sydänsairauksien hoidossa käytettävien beetasalpaajalääkkeiden mahdollinen astmaoireita laukaiseva vaikutus, jolloin piilevä tai lievä astmataipumus saattaa muuttua oireilevaksi astmaksi. Tilanne voidaan tulkita sydänsairauden vaikeutumiseksi. Beetasalpaajien käyttöä onkin vältettävä, mikäli potilaalla on vaikea astma.

Pitkittynyt yskä

Yskää pidetään pitkittyneenä, mikäli se on jatkunut yli kahdeksan viikkoa. Aikuisen pitkittyneen yskän takana on tavallisimmin astma, krooninen nuha tai närästysoireilu eli refluksitauti. Pitkittyneestä yskästä kärsivillä on usein yhtäaikaisesti kaksi tai kaikki kolme vaivaa, jolloin ymmärrettävästi diagnostiikka ja lääkehoitokokeilut saattavat vaikeutua. Vaikka astma todettaisiin ja hoidettaisiin aivan oikein, saattavat oireet silti jatkua yhden tai kahden muun taudin jäädessä edelleen hoitamatta. Tutkimuksissa on edettävä loogisesti ja lääkehoitokokeilut on tehtävä huolellisesti ja pitkäjänteisesti. Näiden sairauksien suhteen on hyvä muistaa, että asianmukaisesti lääkityn astman huonon hoitotasapainon syy saattaa olla hoitamattomassa tai huonosti hoidetussa allergisessa nuhassa ja/tai refluksitaudissa.

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä on mahdollinen yskän, verisen yskän, limannousun tai hengenahdistuksen, jopa hengityksen vinkumisen aiheuttaja. Astman perustutkimuksiin kuuluu muiden syiden poissulku, myös keuhkosyövän. Keuhkojen röntgenkuvaus voidaan tehdä ennen astmadiagnoosin asettamista, ja kuvantamisen avulla voidaan poissulkea keuhkosyöpä. Tupakoitsija ansaitsee keuhkosyövän suhteen aina erityishuomion, sillä jopa 90 % keuhkosyövistä aiheutuu tupakoinnista. Pitkällinen tupakointi ja aikuisiällä alkavat keuhko-oireet edellyttävät huolellista keuhkosyövän poissulkua, erityisesti jos muissa tutkimuksissa tulokset jäävät taudinmäärityksen osalta epäselviksi.

Tuberkuloosi

Tuberkuloosi ei yleensä aiheuta erotusdiagnostisia vaikeuksia astman suhteen, vaan enemmänkin muissa sairaustiloissa ja suhteessa aivan muihin sairauksiin. Tuberkuloosi voi olla pitkittyneen yskän taustalla, mutta tuberkuloosi voi olla myös oireeton. Tuberkuloosin diagnoosiin kuuluu keuhkojen röntgenkuvaus. Tuberkuloosille on tyypillistä keuhkokuvamuutokset, pitkittynyt kuumeilu tai tulehdusarvojen epäselvä pitkäaikainen nousu. Nämä eivät ole astman oireita tai löydöksiä.

Keuhkofibroosi

Keuhkofibroosi on harvinainen keuhkosairaus, jossa keuhkokudokseen kertyy sidekudosta ja tulehdussoluja, johtaen keuhkotilavuuden laskuun ja hapen siirtymisen vaikeutumiseen keuhkorakkuloista verenkiertoon. Oireisiin kuuluvat jatkuva yskä ja hiljalleen paheneva hengenahdistus. Tauti on yleensä erotettavissa muista sairauksista huolellisilla perustutkimuksilla ja erityisen hyvä tutkimus on keuhkojen tietokonekuvaus. Sairauden alkuvaiheessa erotusdiagnostisia ongelmia saattaa kuitenkin merkittävässä määrin esiintyä suhteessa muihin keuhkosairauksiin ja sydänsairauksiin, ja virhediagnooseja tehdään.

Sarkoidoosi

Sarkoidoosi on yleensä lieväkulkuinen tulehdussairaus, jonka aktiviteettia on usein todettavissa keuhkoissa, jolloin puhutaan keuhkosarkoidoosista. Oireisiin voi kuulua pitkittynyt yskä ja joskus astmankaltaista hengenahdistusoireiluakin. Diagnostiikka voi vaatia erityistutkimuksia, kuten keuhkoputkien tähystystä ja tietokonekuvausta.
Lähteet:
Aikuisen pitkittynyt yskä, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018.
Astma, Käypä hoito-suositus. Kustannus Oy Duodecim 2012.
Idiopaattinen keuhkofibroosi, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018.
Keuhkoahtaumataudin kliiniset alatyypit, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2013.
Keuhkoahtaumatauti (COPD), Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018.
Keuhkoahtaumatauti, Käypä hoito-suositus. Kustannus Oy Duodecim, 2014.
Keuhkosyöpä, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018.
Sydämen krooninen vajaatoiminta, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.
Sydämen vajaatoiminta, Käypä hoito-suositus. Kustannus Oy Duodecim, 2017.
Tuberkuloosin diagnosointi, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.
ICD-10:
J45.0 Allerginen astma
J45.1 Ei-allerginen astma
J45.9 Määrittämätön astma
J46 Akuutti vaikea astma
J44.8 Keuhkoahtaumatauti
I50 Sydämen vajaatoiminta
C34 Keuhkoputken ja/tai keuhkon syöpä
A15 Bakteriologisesti tai histologisesti varmennettu hengityselinten tuberkuloosi
A16 Kliinisesti todettu hengityselinten tuberkuloosi
D86.0 Keuhkosarkoidoosi
Kommentoi »