Terve.fi

Äitiysneuvola huolehtii tulevasta äidistä ja lapsesta

1


Äitiysneuvola huolehtii tulevasta äidistä ja lapsesta

Suomessa on kattava kunnallinen äitiys- ja lastenneuvolaverkosto, jonka maksuttomiin palveluihin kaikki perheet ovat oikeutettuja. Äitiysneuvolan tehtäviin kuuluu odottavan äidin ja perheen ohjaaminen, neuvominen ja valmentaminen raskauden aikana. Myös mahdollisten riskitekijöiden ja raskauden esiin tuomien sairauksien ja ongelmien havaitseminen kuuluu neuvolan tehtäviin.
Teksti Eeva Mykkänen

Suomessa on kattava kunnallinen äitiys- ja lastenneuvolaverkosto, jonka maksuttomiin palveluihin kaikki perheet ovat oikeutettuja. Äitiysneuvolan tehtäviin kuuluu odottavan äidin ja perheen ohjaaminen, neuvominen ja valmentaminen raskauden aikana. Myös mahdollisten riskitekijöiden ja raskauden esiin tuomien sairauksien ja ongelmien havaitseminen kuuluu neuvolan tehtäviin.

Neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla. Kuitenkin vasta äitiys- ja lastenneuvoloita koskevan lain voimaantulo vuonna 1944 mahdollisti kunnallisen neuvolaverkoston luomisen maanlaajuisesti. Nykyään yli 99 % odottavista äideistä tulee äitiysneuvolan seurantaan.

Seuranta alkaa heti alussa

Oululainen äitiysneuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja Minna Kallankari kehottaa ottamaan yhteyttä oman kotikunnan tai alueen terveyskeskuksen yhteydessä toimivaan äitiysneuvolaan heti kun kuukautiset ovat myöhässä ja raskaustesti näyttää positiivisen tuloksen. Pienissä kunnissa on yleensä vain yksi äitiysneuvola, isommissa kaupungeissa neuvoloita on monissa eri kaupunginosissa. Pyrkimyksenä on, että sama terveydenhoitaja hoitaa asiakastaan koko raskauden ajan. “Jos ei tiedä kuka on oma terveydenhoitaja, niin kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen terveysasemalle, sieltä saa tiedon”, Kallankari vinkkaa.

Ensimmäinen varsinainen neuvolakäynti tehdään, kun raskautta on kestänyt kahdeksasta kymmeneen viikkoa. Mikäli raskautta ei ole havainnut heti sen alkuvaiheessa ja ensimmäinen käynti viivästyy, kannattaa huomioida, että raskaana olevan naisen on käytävä terveystarkastuksessa äitiysneuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä, jotta hän olisi oikeutettu äitiysavustukseen.

Ensimmäisellä käynnillä tuleva äiti saa mukaansa pinon erilaisia opas- ja tietovihkosia, joissa kerrotaan esimerkiksi raskauden etenemisestä ja sikiön kehityksestä. Neuvolassa myös puhutaan raskauden kulusta ja äidin voinnista. Lisäksi odottajalta mitataan hemoglobiini ja verenpaine sekä otetaan virtsanäyte jotta tarkistetaan, ettei virtsassa ole valkuaisaineita. Ensimmäisellä kerralla otetaan myös verikokeet, joista katsotaan veriryhmä, vasta-aineet sekä HIV- kuppa- ja hepatiitti-b -testit. Tuleva äiti myös punnitaan jotta painon kehitystä voidaan raskauden aikana seurata.

Lääkärissä käynti kuuluu rutiiniin

Ensimmäisellä neuvolakäynnillä varataan aika lääkärille 12.-13. raskausviikolla tehtävään ensimmäiseen tarkastukseen sekä kerrotaan 16.-20. raskausviikolla (käytäntö vaihtelee paikkakunnittain) tehtävästä ultraäänestä ja mahdollisesti varataan siihenkin aika. Myös sikiön sydänääniä saatetaan pystyä kuuntelemaan jo ensimmäisellä käynnillä, riippuen kohdun asennosta.

Ensimmäisellä lääkärikäynnillä puolestaan lääkäri tekee gynekologisen perustutkimuksen ja kuuntelee sikiön sydänäänet. Samassa yhteydessä hoitaja mittaa äidin painon sekä verenpaineen ja lisäksi virtsanäytteen avulla tarkistetaan jälleen, ettei virtsassa ole valkuaisaineita.

Isä voi olla mukana

Raskauden alkuaikana neuvolassa käydään noin kerran kuussa, kotikunnan käytännöistä riippuen noin 30. raskausviikon tienoilla käynnit tihenevät kertaan kahdessa viikossa. Neuvolakäyntien tarkoitus on seurata äidin, lapsen ja koko perheen vointia ja raskauden sekä sikiön kehitystä ja ennaltaehkäistä tai hoitaa mahdollisia ongelmia.

Isät ovat Kallankarin mukaan tervetulleita neuvolaan odottavan äidin kanssa, joskin suhteellisen samanlaisina toistuvilla rutiinikäynneillä isän läsnäolo ei ole oleellista. Ultraäänessä sen sijaan lähes kaikki isät haluavat olla mukana. “Myös sikiön sydänäänten kuunteleminen ensimmäistä kertaa on isälle erityisen hieno kokemus”, Kallankari toteaa.

Tavanomaisilla neuvolakäynneillä äiti punnitaan ja hänen verenpaineensa mitataan, keskustellaan kuulumisista ja voinnista, kuunnellaan sikiön sydänäänet ja otetaan virtsanäyte. Toisinaan mitataan myös hemoglobiini. Paikkakunnasta riippuen noin 20. raskausviikosta alkaen lisäksi katsotaan lantionpohjan korkeus ja suunnilleen 30. raskausviikon tietämissä aletaan seurata sikiön tarjontaa, eli sitä miten päin lapsi kohdussa on.

Äitiysneuvola hoitaa koko raskauden ajan

Yhteensä neuvolakäyntejä kertyy noin 12-15 kertaa. Ensisynnyttäjät käyvät lisäksi lääkärintarkistuksessa kolmesti raskautensa aikana, uudelleensynnyttäjät eivät välttämättä niin usein. Ultraäänikuvaus tehdään paikkakunnasta riippuen kerran tai kahdesti. Lisäksi äiti voi halutessaan käydä lapsen kehitysvammaisuuden riskiä selvittävässä down -veriseulonnassa 9.-12. raskausviikon aikana.

Mikäli raskaudessa on joitakin tarkempaa seurantaa vaativia ongelmia, kuten äidin kohonnut verenpaine, voi neuvola- ja lääkärikäyntejä kertyä enemmänkin. Ylipäätään kaikissa mieltä askarruttavissa ongelmissa Kallankari kehottaa kääntymään rohkeasti oman neuvolan, isommissa ongelmissa äitiyspoliklinikan puoleen.

Lapsen synnyttyä äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee vauvaperheen luo kotikäynnin kahden viikon sisällä synnytyksestä. “Neuvolan täti” käy tällöin vanhempien kanssa läpi kuulumiset ja synnytyksen kulun, tarkistaa sekä äidin että lapsen voinnin, punnitsee lapsen ja tarkistaa, onko synnyttäjän kohtu supistunut. Kotikäynnin jälkeen vauvan ja perheen seuranta siirtyy lastenneuvolan puolelle. Synnyttäneelle äidille tehdään jälkitarkastus omassa neuvolassa noin kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä.

Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö

Elämisen alkuun – projekti

Tekstin ovat tarkistaneet terveydenhoitajat Päivi Rintasaari ja Kaisu Yrjänä

Julkaistu: 13.10.2006