Tunnista hälytysmerkit, jotka voivat kertoa itsemurhan vaarasta
Pelkkä tiedottaminen ei riitä itsemurhien ehkäisyssä. Itsemurhavaara täytyy tunnistaa entistä paremmin, näkee psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta..
Itsemurhan vaara on suuri, kun henkilö:
- puhuu halustaan kuolla
- etsii itselleen keinoa tappaa
- puhuu tuntevansa itsensä toivottomaksi tai merkityksettömäksi
- puhuu olevansa umpikujassa tai tuntevansa sietämätöntä kipua
- puhuu olevansa muille taakkana
- lisää alkoholin tai lääkkeiden käyttöään
- käyttäytyy ahdistuneesti, kiihtyneesti tai levottomasti
- nukkuu liian vähän tai liian paljon
- vetäytyy omiin oloihinsa tai tuntee itsensä etääntyneeksi
- osoittaa raivoa tai puhuu kostavansa
- liikkuu tunnetiloiltaan äärimmäisyydestä toiseen.
Itsemurhan vaara on sitä suurempi, mitä useampi yllämainituista seikoista täyttyy.
Jos joku, jonka tunnet, on itsemurhavaarassa, toimi seuraavasti:
- Älä jätä häntä yksin.
- Poista ulottuvilta autonavaimet, aseet, alkoholi, lääkkeet, huumeet tai terävät esineet.
- Jos tarvitset hätäapua, soita yleiseen hätänumeroon 112, vie hänet sairaalan päivystykseen tai muulla tavoin pyydä heti apua.
Vaarassa olevat pitää tunnistaa ja mt-ongelmat hoitaa hyvin
Tehdäänkö tarpeeksi, että yhä harvempi ihminen päätyisi tekemään itsemurhan? Lääkäripäivillä 2016 vietiin eteenpäin painokasta viestiä siitä, että itsemurhia voi ja pitää ehkäistä, myös itsetuhoista liikennekäyttäytymistä.
1. Hoidetaan hyvin mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä.
2. Tunnistetaan itsemurhan vaarassa olevat.
Tässä kaksi tärkeää keinoa itsemurhien ehkäisyssä, näkee psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Partoselle myönnettiin Hyvän Tiedon Omena Lääkäripäivillä 2016. Tunnustuspalkinnon myöntää terveystoimittajien yhdistys tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä terveystoimittajien kanssa.
Fyysisten sairauksien hoitokäytäntöihin lisää psyykkistä tukea
Suurelle yleisölle jätetään joskus kertomatta, että mielenterveyshäiriöt ovat keskeisiä taustasyitä itsemurhissa, toteaa Partonen. Hän puhui itsetuhoisen liikennekäyttäytymisen ehkäisemisestä Lääkäripäivillä 2016 ja nosti aiheen esille myös päiville laatimassaan tiedotteessa.
Keskeinen keino ehkäistä itsemurhia on se, että hoidetaan hyvin mielenterveyden häiriöön sairastunutta, painottaa Partonen.
– Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jokainen itsemurhaa yrittänyt saa ensiavun jälkeen myös välitöntä tukea, hoitosuunnitelman ja asianmukaista hoitoa. Masennustila tulee havaita ja hoitaa ajoissa, päihteiden käytön tilalle tulee saada selviytymistä paremmin tukevia keinoja ja fyysisten sairauksien hoitokäytäntöihin tulee lisätä psyykkistä ja sosiaalista tukea.
Aiemmin Tesson haastattelussa Partonen on muistuttanut myös siitä, että yksi riskikohta itsemurhayritysten kannalta voi olla vaihe, jossa potilas siirtyy päihde- tai mielenterveyshoidosta avohoitoon. Seurannan olisi syytä olla tiivistä ainakin kuukauden ajan.
Itsemurhayritys on paikka tarjota apua
Itsemurhayritys on hälyttävä merkki. Aina yritys ei kuitenkaan tule edes läheisimpien ihmisten tietoon.
– Useimmat ovat kuitenkin pyrkineet kertomaan aikeistaan, ja tavallisesti taustalla on useampi kuin yksi jo pitempään kestänyt syy. Tämä seikka avaa samalla mahdollisuuden puuttua asiaan ja myös tarjota apua ajoissa, muistuttaa Partonen.
Tesson haastattelussa hän tuo esille, että suuri osa itsemurhaan kuolleista on jollain tapaa hakenut aiemmin apua, joskus epäsuorasti – esimerkiksi kipujen tai epämääräisen ahdistuksen takia.
Itsemurhien määrä laskenut
Itsemurhien määrä on vähentynyt selvästi: itsemurhia tehtiin vuonna 2014 lähes 100 vähemmän kuin edellisvuonna, kertovat Tilastokeskuksen vastikään julkaisemat tiedot.
Vuonna 2014 Suomessa teki itsemurhan 789 ihmistä.
Suurimmillaan määrä oli vuonna 1990, jolloin tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Tämän jälkeen itsemurhien tekeminen on vähentynyt merkittävästi.
Lähteet:
Lue myös:
