Terve.fi

Keuhkosyöpä: miten sitä tulisi hoitaa Käypä hoito -päivityksen mukaan?



Keuhkosyövän TT-seulontaan ei voida ryhtyä noin vain, vaikka ihan lupaavaa näyttöä on saatu, todetaan suosituksessa. On osoitettu, ettei keuhkokuvaseulonta vähentäisi keuhkosyöpäkuolleisuutta, todetaan suosituksessa. Mutta TT-seulonnan kohdalla kysymys on monimutkaisempi.

Kustannustehokkuus? Turhat hoidot?

Pieniannoksisella tietokonetomografiaseulonnalla (TT) pystytään löytämään varhaisvaiheen keuhkosyöpiä. Paljon tupakoineilla se myös vähentää kuolleisuutta verrattuna natiivikuvaseurantaan.

Ei kuitenkaan voida ryhtyä suosittelemaan suin päin TT-seulontoja, nähdään Käypä hoito -suosituksessa: on selvitettävä seulonnan kustannustehokkuus, väestö jolle seulonnat voisi kohdistaa (ikä ja tupakoinnin määrä) sekä seulontojen optimaalinen määrä ja tiheys. On myös pystyttävä arvioimaan TT-seulonnan haittoja ja hyötyjä.

– Runsaat väärät positiiviset löydökset kuormittavat terveydenhuollon resursseja ja voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta. Ylidiagnostiikka voi myös johtaa elämänlaatua huonontaviin ja mahdollisesti haitallisiin hoitoihin, todetaan suosituksessa.

Ammattilaisen pitää tukea tupakoinnin lopettamista

Tupakointi aiheuttaa noin 90 prosenttia keuhkosyövistä, todetaan suosituksessa. On tärkeää vähentää tupakointia ja sen aloittamista väestössä, jotta saataisiin ehkäistyä keuhkosyöpää.

Suosituksessa tuodaan esille, että kaikissa terveydenhuollon kontakteissa tulee selvittää ja kirjata potilaan tupakointi, tukea tupakasta vieroitusta ja ehkäistä tupakoinnin aloittamista kaikin keinoin.

Osalla oireita diagnoosivaiheessa, osalla ei

Neljännes keuhkosyövistä diagnosoidaan potilailla, joilla ei ole oireita. Yleisimpiä oireita diagnoosivaiheessa ovat: 

* Veriyskä ja toistuva tai korjaantumaton keuhkokuume ovat aihe lähettää potilas jatkotutkimuksiin.

* Tupakointi ja altistuminen asbestille lisäävät keuhkosyövän riskiä. Runsas asbestialtistus suurentaa keuhkosyöpäriskin noin 2–10-kertaiseksi sen mukaan, kuinka voimakasta altistuminen on ollut.

* Potilas tulee lähettää keuhkojen natiiviröntgenkuvaukseen aina, jos potilaalla on keuhko-oireita ja epäillään keuhkosyöpää.

* Normaali keuhkokuva ei tarkoita, etteikö potilaalla voisi olla keuhkosyöpää.

* Jos oireet jatkuvat, pitää potilas lähettää jatkotutkimuksiin keuhkosairauksien yksikköön.

Tekijät jotka vaikuttavat hoitopäätökseen erikoissairaanhoidossa

Hoitopäätökseen erikoissairaanhoidossa vaikuttavat:

  • kasvaimen mikroskooppinen tyyppi,levinneisyysaste (TNM-luokitus),
  • potilaan yleiskunto,
  • muut sairaudet ja keuhkojen toimintakyky.

Monia eri hoitokeinoja

Pienisoluisen keuhkosyövän hoitona käytetään solunsalpaajalääkitystä. Rajoittuneessa taudissa se yhdistetään sädehoitoon.

Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensisijainen hoito on leikkaus. Leikkaushoidon jälkeen osa potilaista hyötyy liitännäissolunsalpaajahoidosta, kuvaillaan suosituksessa.

Välikarsinan alueen imusolmukkeisiin levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona käytetään solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistelmää. Täydentävä leikkaushoito voi olla mahdollinen yksittäisissä tapauksissa.

Laajemmalle levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän käypää hoitoa on lääkitys, palliatiivinen sädehoito tai oireenmukainen hoito.

Palliatiivisessa hoidossa vaalitaan elämänlaatua

Keuhkosyövän palliatiivisesta hoidosta annetaan suosituksessa erillisiä ohjeita. Palliatiivisen hoidon tarkoituksena on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua potilailla, jotka sairastavat parantumatonta, pitkälle edennyttä sairautta.

Kaikkien hoitojen hyötyä tulee puntaroida sen kannalta, miten oireet lievittyvät, paraneeko elämänlaatu ja saadaanko elinaikahyötyä, kuvaillaan suosituksessa.

Lähteet:

Keuhkosyövän Käypä hoito-suositus 22.1.2016

Käypä hoito -sivusto

Lue myös:

Keuhkosyöpä: oireet, diagnoosi ja hoito

Keuhkosyöpä: laaja tietopaketti

Julkaistu: 27.1.2016