Terve.fi

Unettomuus: asiantuntijan neuvot käypään hoitoon


Lue millaisia vinkkejä unettomuuden hoitoon antaa asiantuntija, neurologian erikoislääkäri.

Tilapäinen unettomuus kuuluu jossakin vaiheessa lähes jokaisen elämään. Unettomuutta ei pidä hoitaa ainoastaan perinteisillä unilääkkeillä.

Näitä ja joukon muita näkökohtia unettomuuden hoidosta tuo esille unettomuuden Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, LKT, professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen Lääkäripäiville 2016 laatimassaan tiedotteessa.

– Urakka on ollut mittava, toteaa Partinen unettomuuden uuden hoitosuosituksen laatimisesta. Suosituksen pohjana ovat olleet muun muassa uudet tutkimustulokset nukkumisen merkityksestä, unettomuuden terveyshaitoista ja hoitotuloksista.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.

1. Tilapäinen, yleensä alle kahden viikon kestoinen unettomuusoire kuuluu terveeseen elämään, josta lähes jokainen kärsi jossakin elämänsä vaiheessa.

Tilapäinen unettomuus korjaantuu yleensä, kun sitä aiheuttavat tunne-elämään vaikuttavat tekijät vähentyvät.

Pitkäaikaisessa unettomuushäiriössä uni-valveen säätelyjärjestelmät ovat voineet muuttua ja kyseessä on silloin sairausasteinen unettomuus (diagnoosikoodi F51.0).

2. Unettomuutta ei tule hoitaa ainoastaan perinteisillä unilääkkeillä.

Tavoitteena on, että löydetään unettomuuden syy ja pystytään hyödyntämään unettomuuden hoidossa etenkin lääkkeettömiä vaihtoehtoja.

3. Parhaat pitkäaikaiset hoitotulokset on saatu kognitiivisbehavioraalisia menetelmiä soveltamalla.

Näitä käsitellään uudessa Käypä hoito -suosituksessa. Partisen mukaan pitäisi ehdottomasti lisätä sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan koulutusta unettomuuden lääkkeettömään hoitoon.

4. Lääkärin pitää harkita tarkkaan, miksi ja kenelle unilääkettä määrätään.

Perinteisten bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Z-lääkkeiden pitkäaikaisen käytön hyödyistä on varsin vähän näyttöä verrattuna niiden aiheuttamiin haittoihin, huomauttaa Partinen.

5. Unilääkkeitä ei tule uusia automaattisesti ilman sairauskertomukseen selkeästi kirjattuja perusteita.

6. Voiko unilääkkeiden käyttäjä ajaa turvallisesti autoa aikaisin aamulla?

Etenkin aamuöinen unilääkkeiden käyttö voi vaikuttaa haitallisesti ajoterveyteen.

Liialliseen unilääkkeiden käyttöön liittyy merkittäviä haittoja työikäisillä ja etenkin iäkkäillä ja muista sairauksista kärsivillä ihmisillä, toteaa Partinen. Tämä on huomattava myös sairaalahoidossa ja vanhainkodeissa.

7. Unettomuuden lääkehoito on muuttumassa.

Lääkehoidossa unta parantavien histamiini-1-kanavien kautta vaikuttavien lääkkeiden käytöstä on saatu myönteisiä tuloksia. Myös melatoniinin käytöstä on saatu uusia tuloksia, ja melatoniinin käytön perusteisiin ja annosteluaikaan annetaan uusia suosituksia.

Melatoniini tulee ottaa aina viimeistään ennen puoliyötä.

8. Muihin sairauksiin liittyvä unettomuusoire tulee erottaa varsinaisesta sairaudeksi luokiteltavasta unettomuushäiriöstä.

Lähteet:

Partisen tiedote Lääkäripäivillä 2016

Unettomuuden Käypä hoito -suositus (3.12.2015)

Lue myös: 

Unettomuus, potilasohje

Erikoislääkärin kirjoitus: Mikä avuksi unettomuuteen?

Keinoja unirytmin palauttamiseen normaaliksi

Julkaistu: 26.1.2016