Alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat huomattava terveydellisen epätasa-arvon syy Euroopassa. Alkoholi tappaa pienituloisia ja vähän koulutettuja etenkin Itä-Euroopassa, Baltiassa, Suomessa ja Tanskassa, tuore selvitys osoittaa.
Plos Medicine -lehden julkaisema selvitys perustuu kuolleisuustietoihin 17 Euroopan maasta. Tutkimuksessa keskityttiin kuolemiin, jotka johtuvat alkoholiriippuvuudesta, myrkytyksistä, maksakirroosista, alkoholipsykoosista ja alkoholin aiheuttamasta sydänlihassairaudesta.
Vähänkoulutettujen ja fyysistä työtä tekevien alkoholikuolleisuus on suurempaa kaikissa tarkastelluissa maissa, aineistot osoittavat. Erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat suhteellisesti ja absoluuttisesti suurimmat Unkarissa, Virossa, Liettuassa, Suomessa, Tanskassa ja Sloveniassa.
Suomessa vuoden aikana sadastatuhannesta miehestä 99 ja sadastatuhannesta naisesta 26 kuolee alkoholin takia. Kuolleisuus on noin kolme kertaa suurempaa vähiten koulutettujen kuin korkeimmin koulutettujen parissa.
Tulokset osoittavat alkoholikuolleisuuteen liittyvän sosioekonomisen epätasa-arvoisuuden olevan monien eurooppalaisten yhteiskuntien ongelma, mutta ilmiön selittäminen ei ole helppoa. Todennäköisesti se syntyy elinolojen, elintapojen sekä psyykkisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Määrällisesti suomalaiset ovat alkoholinkulutuksessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on humalajuominen ja suuret kerta-annokset. Alkoholin aiheuttamat terveysriskit alkavat suurentua jo, kun viikoittainen alkoholinkulutus ylittää miehellä 14 annosta ja naisella 7 annosta. Korkean riskin rajana pidetään miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa.
Lähde: Plos Medicine 2015
Lue lisää:
