Työterveyslaitoksesta (TTL) arvioidaan, että sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapaus voi tuoda isoja muutoksia työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin.
– Ennaltaehkäisevät lakisääteiset palvelut säilyvät todennäköisesti edelleen työnantajan kustantamina ja työnantajan tulee voida valita palveluntuottaja, arvioi osaamiskeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo TTL:stä laitoksen tiedotteessa.
Sen sijaan valinnanvapaus voi myllertää työterveyshuollon tuottamien sairaanhoitopalvelujen roolia, kun työntekijä voi valita aiempaa laajemmin, minne menee hoidettavaksi. TTL:stä painotetaan, ettei sairaanhoitopalvelujen tuottaminen edes ole työterveyshuollon ydintehtävää.
Tästä huolimatta lääkäri- ja muita sairaanhoitokäyntejä tehdään työterveyshuollossa valtavasti, vuonna 2013 Kelan mukaan yli viisi miljoonaa. Työterveyshuollon perustehtävät – työpaikan tukeminen työolojen kehittämisessä ja työkyvyn edistämisessä – ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Pöysti HS:ssä: Iso kysymys auki
Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo Helsingin Sanomissa, että on jättimäinen kysymys, palautettaisiinko työterveyshuolto juurilleen, ennalta ehkäisevään rooliin.
– Se voi merkitä sitä, että yritykset maksaisivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tästä päätetään ensi vuonna, sanoo Pöysti HS:ssä.
”Lähiviikkoina tuosta lauseesta tulee totta”
Työterveyshuollolle ei käy mitenkään vielä tässä rytäkässä, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula hallituksen tiedotustilaisuudessa sote-uudistuksesta (9.11.2015). Lähiviikkoina tulee kuitenkin mietintämyssyyn sekin, millä tavoin työterveyshuolto otetaan huomioon, kun aletaan uudistaa sote-rahoitusta.
Myös työterveyshuoltoa täytyy ajatella siinä yhteydessä, kun ryhdytään valmistelemaan rahoitusuudistusta ja valinnanvapauslainsäädäntöä, sanoo ministeri Rehula.
Vielä toistaiseksi sote-linjausten ulkopuolelle on kuitenkin jätetty merkittävä terveyspalvelujen tuottaja, jonka piirissä on 1,9 miljoonaa työntekijää. Työterveyshuoltoon käytettiin vuonna 2013 lähes 780 miljoonaa euroa vuodessa, kerrotaan Kelan tilastokatsauksessa.
Rahoitus valtion toimesta
Rehulan mukaan sote-järjestelmän rahoituksen askelmerkkejä ovat nyt nämä: Päälinjaus on, että ensivaiheen rahoitus hoidetaan valtion toimesta. Lisäksi selvitetään, miten voisi toimia itsehallintoalueiden verotusoikeus. Rehula näkee monikanavaisen rahoitusmallin purkamisen omanlaisenaan ”savottana”.
Työterveyshuollon osalta on Rehulan mukaan kirjattu maininta siitä, että rahoitusuudistus valmistellaan työterveyden asema huomioiden.
– Tuosta lauseesta tulee lähiviikkoina totta.
Miten sote-uudistus vaikuttaa työterveyden rahoitukseen?
Vielä on täysin auki, miten sote-uudistus vaikuttaa työterveyshuollon rahoitukseen.
Työnantajat kustantavat TTL:n mukaan nykyisin noin 400 miljoonalla eurolla työntekijöiden sairaanhoitoa. Ei ole tiedossa, mitä tälle rahoitukselle tapahtuu.
– Yksi vaihtoehto on, että tämä rahoituskanava säilyy ennallaan, mutta sen käyttö vähenee, kun osa työntekijöistä valitsee sairaanhoitopalvelut työterveyshuollon ulkopuolelta, pohtii Mäkitalo.
Yli viisi miljoonaa sairaanhoitokäyntiä
Työterveyshuoltoon käytettiin Suomessa vuonna 2013 noin 776 miljoonaa euroa, kerrotaan Kelan tilastokatsauksessa. Kela maksoi työn antajille korvauksia 335 miljoonaa.
Sairaanhoitokäyntejä oli 5,1 miljoonaa, joista 72 prosenttia lääkärikäyntejä. Reilussa kymmenessä vuodessa käyntien määrä on kasvanut 14 .
Työterveyshuollossa tehtiin vuoden aikana 1,2 miljoonaa terveystarkastusta. Sairaanhoitajat tekivät yli puolet tarkastuksista.
Työpaikkaselvityksiin käytettiin 507 000 tuntia. Aika on tuplaantunut reilussa kymmenessä vuodessa. Eniten työpaikkaselvityksiä tekivät terveydenhoitajat, mutta joskus myös fysioterapeutit (25) ja lääkärit (18%).
Lähteet:
Hallituksen tiedotustilaisuus sote-uudistuksesta 9.11.2015
Kelan tilastokatsaus 2.11.2015
Työterveyslaitoksen tiedote 9.11.2015
Lue myös:
Laaja valinnanvapaus voisi toimia – muttei mitä vain, mistä vain
