Terve.fi

Tämäkö on lääkäripulan syy: musta aukko, joka imee lääkäreitä?

Tämäkö on lääkäripulan syy: musta aukko, joka imee lääkäreitä?
Sinnekö ne katoavat mellevämpiin oloihin sen sijaan, että käärisivät hihansa ja talikoisivat hommia terveyskekuksessa? Voiko työterveyshuoltoa syyttää lääkäripulasta? Lue kaksi erilaista mielipidettä.
Julkaistu: 24.6.2015

Sinnekö ne katoavat mellevämpiin oloihin sen sijaan, että käärisivät hihansa ja talikoisivat hommia terveyskekuksessa? Voiko työterveyshuoltoa syyttää lääkäripulasta? Lue kaksi erilaista mielipidettä.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Markku Seuri sanoi hiljakkoin Kouvolan Sanomissa, että työterveyshuolto on osasyyllinen lääkäripulaan – musta aukko, joka imee liikaa lääkärityövoimaa.

Onko mielestäsi näin, varatoiminnanjohtaja, naistentautien erikoislääkäri Hannu Halila Lääkäriliitosta?

- En lähtisi syyllistämään työterveyshuoltoa ja hakemaan siitä lääkäripulan syytä. On kuitenkin totta, että kun katsotaan sektoreita, joilla lääkärit työskentelevät, siellä on selvästi kaksi nousijaa.

Nämä kaksi ovat työterveyshuollon lääkärit ja päätoimiset yksityislääkärit. Näillä saroilla työskentelevien lääkärien osuus on kasvanut. Samaan aikaan opetus- ja tutkimustyötä tekevien lääkärien määrä on laskenut.

Työterveyshuollossa on vetovoimaa

Eri arvioiden mukaan työterveyslääkäreitä on tällä haavaa Suomessa noin 2 000–2 500. Kaikkinensa työikäisiä lääkäreitä on maassamme noin 20 400.

Miksi työterveyshuollossa työskentelee entistä useampi lääkäri? Halila hakee syitä esimerkiksi siitä, että työterveyshuollon kenttä on laventunut sangen paljon siitä, mitä se alkujaan oli. Ennen painotettiin ennaltaehkäisyä ja työolosuhteiden parantamista, nyt hoidetaan myös sairauksia.

Toki on myös vetovoimatekijöitä, joiden avulla työterveyshuolto ja yksityispuoli voivat kampittaa monen muun työpaikan kirkkaasti:

- Työterveyshuollossa ei esimerkiksi tarvitse päivystää, mainitsee Halila.

Hän arvioi, että jonkin verran yleislääkäreitä on saattanut siirtyä esimerkiksi terveyskeskuksista työterveyshuoltoon. Mahdollisesti myös uusista, nuorista lääkäreistä entistä isompi osa suuntautuu uransa alkumetreillä työterveyshuollon puolelle.

Onko lääkäripula höpötystä?

Yleisesti ottaen Suomessa ei Halilan mielestä pitäisi puhua lääkäripulasta vaan lääkärivajeesta. Paikoitellen vaje toki täyttää pulankin merkit, arvioi Halila.

Liiton viimeisin poikkileikkaustutkimus lokakuulta 2014 kertoo, että julkisen puolen lääkäripula on hellittänyt. Vajetta on enää noin 5,2 prosenttia. Esimerkiksi Kainuussa kärsitään kuitenkin syvemmästä pulasta. Pahimmilla alueilla on 20 prosentin uupelo lääkäreistä.

Halilan mukaan kansainvälisissä julkaisuissa nähdään usein niin, että kun vajetta on alle viisi prosenttia, ei kyse ole enää lääkärivajeesta, vaan normaalista ilmiöstä. Ainahan lääkärit vaihtavat työpaikkaa, eikä tilalle heti saada uutta.

Pitääkö pulaa yhä suitsia?

Halilan mukaan on edelleen useita asioita, joita pitää tehdä, jotta paikoitellen sitkaasti elävää lääkäripulaa saataisiin helpotettua.

Lääkäriliitto on puhunut sote-uudistukseen liittyen esimerkiksi laajan valinnanvapauden puolesta: kansalaisten pitäisi voida aidosti valita terveyspalveluja myös yksityiseltä puolelta, ja kuntien pitäisi hyödyntää yksityispalveluja paremmin kuin nyt. Tämä helpottaisi terveyskeskusten ja julkisten sairaaloiden kuormaa.

Samalla tämä tarkoittaisi sitä, että tulisi hyödynnettyä entistä paremmin myös yksityispuolen lääkäreitä, hahmottaa Halila.

Hänen mukaansa näyttää kuitenkin toistaiseksi epäselvältä, liputtaako nykyinen hallitus laajan valinnanvapauden puolesta vai ei.

Lähteet: Halilan puhelinhaastattelu 17.6.2015, Kouvolan Sanomat , Lääkäriliitto: Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014, Lääkäriliitto: Lääkärit Suomessa 2015

 

4 kommenttia