Terve.fi

Kyllä, potilaalla voisi olla laaja valinnanvapaus - muttei mitä vain, mistä vain

Kyllä, potilaalla voisi olla laaja valinnanvapaus - muttei mitä vain, mistä vain
Raha seuraa asiakasta -mallia voitaisiin hyvin kokeilla lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa, kirjoittavat oululaiset terveysvaikuttajat.
Julkaistu: 25.9.2014

Raha seuraa asiakasta -mallia voitaisiin hyvin kokeilla lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa, kirjoittavat oululaiset terveysvaikuttajat raportissaan.

Jaa että sittenkö meillä olisi onnela, jos eurot seuraisivat potilasta, joka täysin vapaasti valitsisi julkisesta tai yksityisestä terveydenhoidosta, mistä ja keneltä palvelunsa hakee – ja maksu otettaisiin julkisesta kukkarostamme?

Ei, täydestä vapaudesta ei ole kyse. Raha seuraa asiakasta -mallissa asiakas ei voisi valita mitä tahansa tuottajaa julkisten varojen turvin. Palveluntuottajaa ei myöskään voisi vaihtaa satunnaisesti ja poukkoillen, näkevät oululaiset.

Sen sijaan tässä mallissa asiakas voisi valita palveluntuottajan niiden tuottajien joukosta, jotka täyttävät tietyt laatukriteerit.

- Julkinen raha ei siis ”seuraa” asiakasta sattumanvaraisesti minne ja milloin tahansa.

Oululaiset terveysvaikuttajat kertovat Oulun kokemuksia lääkäri- ja hoitajavastaanoton valinnanvapaudesta ja rahoituksesta sosiaali- ja terveysministeriön raportissa.

Onhan meillä jo Kela-korvaus…

Itse asiassa Suomessa on jo nyt käytössä osittainen – mutta vai osittainen – raha seuraa potilasta malli, huomautetaan oululaisten raportissa. Kelahan maksaa korvauksia, kun potilas käyttää yksityistä terveydenhuoltoa.

Kokonaisvastuu asiakkaasta ei kuitenkaan tässä meidän Kela-korvausmallissamme toteudu, huomauttavat kirjoittajat. Jotta täydempi raha seuraa potilasta -malli onnistuisi, tarvitaan muun muassa seuraavia tekijöitä, he näkevät:

-Vahva ja osaava järjestäjätaho.

-Tarkka seuranta ja arviointi.

-Järjestäjän pitää osata määritellä palveluntuottajille kriteerit, palveluvalikoima, laatutekijät, valvonta, mittarit ja yhdenvertaiset korvaukset, jotka maksetaan kaikille tuottajille.

Oulun kokemuksia: Vain harva ilmoittaa valintansa

  • Noin 10 prosenttia asukkaista ilmoittaa vuosittain terveysasemansa valinnasta.
  • Valtaosa heistä tahtoo vaihtaa terveysasemaa. 
  • Yleensä valitaan lähimpänä omaa kotia oleva asema.
  • Millä perusteella asukas voisikaan valita? Ongelmana on, ettei valinnan tekemisen pohjaksi ole tarjota kuin jonovertailuja eri terveysasemien välillä.
  • Tarvitaan valtakunnallisia mittareita, jotka kertovat terveysasemien laadusta, vaikuttavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä.
  • Suurin osa asukkaista ei tee ilmoitusta siitä, minkä terveysaseman hän valitsee tai käyttääkö muita palveluita, esimerkiksi työ ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Valtaosa väestä kirjautuu automaattisesti lähimmän terveysaseman asiakkaaksi.
  • Jää kunnan harteille varata resurssit myös näille asiakkaille, jotka käytännössä eivät käytä terveyskeskusten palveluita. Seurauksena on, että osa asemista oli yliresursoituja.
  • Aliresursointi voi olla ongelmana, jos terveysaseman väestöpohjassa on esimerkiksi paljon iäkkäitä tai muita väestöryhmiä, jotka tarvitsevat paljon palveluita.

Ministeri: Tämä tie täytyy katsoa

Tämä tie täytyy katsoa, kommentoi sosiaali- ja terveysmisteri Laura Räty. Sote-rahoituksen monikanavaisuutta pohtivan työryhmän täytyy selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön raha seuraa asiakasta malli Suomessa.

Oulussa tehty tutkimus osoittaa, että raha seuraa asiakasta –malli on varteenotettava vaihtoehto uudeksi sote-rahoitusmalliksi, toteaa Räty.

Hän näkee, että perustason palveluissa eri tuottajat voisivat luontevasti olla rinta rinnan. Erikoistason palveluissa julkisen sektorin monopoli on ministerin mielestä usein perustellumpi.

- Asiakkaiden vapaus valita itselleen paras palvelu tuottajasta riippumatta kehittäisi palvelukonsepteja ja palvelujen laatua. Myös kustannusten hallinta olisi helpompaa.

Rädyn mukaan laajempaa valinnanvapautta tarvittaisiin myös sosiaalipalveluissa, esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa.

Lähteet: Lääkärin ja hoitajan vastaanoton valinnanvapaus ja rahoitus. Havaintoja Oulun kaupungissa vuosina 2012–2013 (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014: 20) Sirkku Pikkujämsä, Kirsti Ylitalo-Katajisto, Kirsi Paasovaara, Keijo Koski, Sinikka Salo, Stm:n tiedote 22.9.2014

Lue myös:

1 kommentti