Aivoselkäydinneste syntyy aivojen sivukammioiden alueella mistä se siirtyy muiden aivokammioiden kautta aivojen ja selkäytimen pinnalle lukinkalvon alaiseen tilaan. Neste poistuu laskimoiden ja imusuonien kautta verenkiertoon. Se toimii iskunvaimentimena ja ravitsee aivoja. Nesteen virtauksen on todettu vaihtelevan sydämen lyöntien tahdissa. Uusin tutkimus osoittaa, että sisäänhengityksen aikana virtaus voimistuu jopa enemmän kuin sydämenlyöntien vaikutuksesta.
Tutkimuksessa käytettiin reaaliaikaista magneettikuvausta, jolla pystytään havainnoimaan pieniä yksityiskohtia 50 millisekunnin välein. Tällä tekniikalla on mahdollista kuvata tarkasti nopeita tapahtumia ja erityisesti virtauksia. Tutkimukseen valittiin 10 tervettä aikuista koehenkilöä.
Ensimmäisessä vaiheessa aivoselkäydinnesteen virtauksia mitattiin aivokammioiden välisissä kapeikoissa, koska siellä vaihtelujen ajateltiin olevan voimakkaimpia. Tulokset vahvistivat aiemmat löydöksen pulssipaineen vaikutuksesta nesteen virtaukseen. Tämän lisäksi virtaus vaihteli myös hengityksen tahdissa ja vaihtelu oli monin verroin suurempaa kuin pulssin tahdissa tapahtuva.
Seuraavaksi koehenkilöt hengittivät tahdistetusti tietyn ajan, minkä jälkeen he pidättelivät hengitystään. Aivoselkäydinnesteen virtauksen tehostuminen osui säännöllisesti yksiin sisäänhengitysvaiheiden kanssa. Tehostumista tapahtui kapeikkojen lisäksi myös aivokammioiden alueella. Hengityksen pidätteleminen sen sijaan johti selvään virtauksen vähentymiseen. Tahallinen erityisen syvään hengittäminen voimisti virtausta kaikkein eniten kaikissa nesteen virtauspaikoissa.
Ilmiö johtuu rintakehän sisäisestä alipaineesta sisäänhengitettäessä. Alipaine imee aivoselkäydinnestettä pään alueen laskimoihin ja imusuoniin. On mahdollista, että tämä pumppaus lisää erityisesti aivokudoksen läpi tapahtuvaa nestevirtausta, jonka merkitys aivojen vapautumiselle kuona-aineista on vasta vähitellen selviämässä.
Oikeita hengitystekniikoita korostetaan esimerkiksi joogassa. Voi olla, että tehostuneen hapetuksen lisäksi syvään hengittämisen hyvää tekevä vaikutus perustuu aivojen nestevirtauksien parantumiseen. Sama voi päteä myös spontaaneihin huokauksiin ja haukottelemiseen.
Lue lisää:
