Mitä on luovuus?
- Hyväksytty määritelmä luovuudesta psykologian alalla on se, että luovan täytyy olla ennen näkemätöntä ja hyödyllistä tai soveltavaa joillekin ihmisille.
Täytyykö luovuuden olla hyödyllistä?
- Se, että luovan täytyy olla hyödyllistä, helpottaa tekemään eron alkuperäisen ja luovan välille. Monet omaperäiset asiat eivät ole järin luovia. Skitsofreenisen ihmisen sekavat sanailut voivat olla äärimmäisen alkuperäisiä, mutta niillä ei tunnu olevan mitään käyttöä edes niitä lausuvalle henkilölle.
Missä kohtaa aivoja luova ajattelu tapahtuu?
- Vanhassa mallissa vasen aivolohko oli analyyttista ja järjestelmällistä ajattelua varten ja oikea aivolohko enemmän kokonaisvaltaista. Sitten oli vielä etu- ja taka-aivojakauma, jossa etuosa toimi portinvalvojana ja kontrolloi takaosan syöttöä. Nyt uskomme aivojen olevan monimutkaisempi kuin yksikään noista malleista. Vastaus riippuu myös siitä, missä vaiheessa luovaa prosessia aivo on.
Mikä on luovuuden ja älyn suhde?
- Luovuuteen tarvitaan tietty määrä älyä. Yleensä kynnykseksi asetetaan 120:n älykkyysosamäärä. Raja riippuu myös alasta. Kuvataidealoissa vaadittavan älyn rajakynnys on alempi. Teoreettisessa fysiikassa tarvitaan korkeampi alaraja, ennen kuin luovaa ajattelu voi tapahtua.
Voiko ihminen olla onnellinen ja luova?
- Kyllä, mutta tyytyväisyys on luovuuden vihollinen. Luova mieli on nälkäinen ja janoinen – ei kylläinen. Mieli haluaa enemmän.
Onko luovuudella suora vaikutus aivoihin?
- Sana flow voi olla tuttu: se tarkoittaa sitä, että ihminen lakkaa täysin tiedostamasta itseään, ajan kulkua ja uppoutuu täysin johonkin mitä on tekemässä. Flow-tilassa ihminen kohtaa luodessaan haasteita. Joka kerta, kun ihminen onnistuu, aivojen palkitsemiskeskus aktivoituu ja vapauttaa pienen purkauksen dopamiinia. Joskus ihminen ei ole edes tietoinen onnellisuudesta, mutta dopamiini vaikuttaa niin heihin ja ajaa eteenpäin heidän käyttäytymisessään.
Ovatko jotkut toisia luovempia?
- Toiset saattavat olla geneettisesti taipuvaisempia luovuuteen. Tiedämme luovuuden varmasti olevan uutuudenviehätykseen liittyvää geneettistä monimuotoisuutta. Uusien asioiden hakeminen on luovuuden ominaisuus.
Uskotko, että medialle altistuminen vähentää luovuuttamme?
- On hyvä, että tarjolla on niin paljon informaatiota. Luovuus sisältää informaatiopalasten käyttöönottoa. Informaatio voi tulla joko ympäristöstä tai omista aivoista. Aivot luovat uudenlaista ja alkuperäistä yhdistelemällä tiedonpalasia aina uudelleen. Huonoa medialle altistumisessa on se, että emme kenties käytä aikaa tiedon ymmärtämiseen ja yhdistämiseen. Siihen vaaditaan pohdiskelua ja irrottautumista ja se ei onnistu, jos twiittaa ja tekstailee kokoajan.
Onko luovuus hyväksi terveydelle?
- Monissa lähteissä kerrotaan luovuuden vähentävän stressiä. Stressi on kytköksissä sydän- ja muihin vaivoihin. Kuitenkaan tutkimusta luovuuden ja terveyden suorasta yhteydestä ei ole tehty. Joka tapauksessa on tutkittu, että vanhusten luova toiminta vähentää dementiaa ja lisää pitkäikäisyyttä.
