Liikuntaa harrastavat ja muutenkin fyysisesti aktiivista elämää viettävät saattavat säästyä Parkinsonin taudilta muita todennäköisemmin. Tieto käy ilmi Brain-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa 43 000 ruotsalaista seurattiin keskimäärin 13 vuoden ajan. Osallistujista 290 sairastui Parkinsonin tautiin seurannan aikana.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien fyysisestä aktiivisuudesta, he havaitsivat runsaasti liikkuvien sairastuneen selvästi epätodennäköisemmin kuin muiden. Verrattuna vain vähän liikuntaa harrastuksissa, töissä ja arkiaskareissa saaviin, kohtalaisesti tai paljon liikkuvat sairastuivat 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin. Liikunnan ja pienemmän sairastumisriskin yhteys havaittiin pääasiassa miehillä.
- Lue myös: Parkinsonin taudin oireet ja hoito
Fyysistä aktiivisuutta mitattiin MET-arvolla, jolla arvioidaan päivän aikana kertyvää liikuntaa lepotasoon verrattuna. Tässä tutkimuksessa kohtalaisena fyysisenä aktiivisuutena pidettiin noin 39 MET-yksikön päivätahtia. Esimerkiksi istuminen vastaa yhtä MET-yksikköä, puutarhatyö kolmea, reipas kävely viittä ja juokseminen noin kymmentä.
Tutkijat korostavat, ettei tulosten perusteella voi varmuudella sanoa, että havaittu Parkinson-riskin pienentyminen johtuu vain ja ainoastaan liikunnasta. On todennäköistä, että myös muut tekijät vaikuttavat yhteyteen. On myös mahdollista, että Parkinsonin tautiin sairastuvat vähentävät liikkumista jo ennen taudin toteamista.
Parkinsonin tautia sairastaa noin kymmenentuhatta suomalaista. Se on parantumaton, tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa mm. vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Yleensä tauti todetaan 50–80-vuotiailla.
Lähde: Brain, A Journal of Neurology 2014
Lue lisää:
Parkinsonin taudin ensioireet – näin tunnistat sairauden
Parkinsonin tautia sairastavilla runsaasti mielenterveysongelmia
